Kirjoittaja mukaan Keski-Suomen keskussairaala on näyttönsä antanut. LEHTIKUVA / TOMI HIRVINEN

Ville Väyrynen: Sairaalapeliä Keski-Suomessa

Kirjoittajan mukaan keskittämistä ollaan tekemässä ulkolääketieteellisin perustein.

Uusi asetusluonnos raskaan kirurgisen toiminnan keskittämisestä on herättänyt huolta etenkin Keski-Suomessa. Käytännössä uusi versio siirtäisi ruokatorvi-, mahalaukku-, maksa-, haima- ja peräsuolikirurgian Keski-Suomen Keskussairaalasta (KSKS) yliopistosairaalaan.

Vaikka yksittäiseen yliopistoyksikköön ei tässä tapauksessa nykyisellä lainsäädännöllä voida potilaita ohjata, on yleisesti oletettu potilaiden siirtyvän Kuopion Yliopistollisen sairaalan (KYS) hoitoon. Perusteluna on käytetty Yliopistollisen sairaalan kokoa ja parempaa valmiutta hoitaa vaativa potilasmateriaali sekä väistämättä eteen tulevat raskaaseen toimintaan liittyvät komplikaatiot. On myös vedottu kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan toiminnan keskittäminen suurtentoimenpidemäärien yksiköihin parantaa tuloksia.

Perustelut ovat sinänsä kautta linjan oikeita, mutta johtopäätökset ja etenkin itseisarvoinen yliopistosairaalan nostaminen muita ”laadukkaammaksi” yhtälailla vääriä. Myöskään lähtökohtainen olettamus Yliopistoyksikön suuruudesta verrattuna muihin sairaaloihin ei KYS:n erityisvastuualueella (erva) perustu tietoon.

Suuriin yksiköihin keskitetyt toimenpiteet tuottavat tutkitusti parempaa laatua kuin pienempiin. Tätä tutkimustulosta ovat siteeranneet myös Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä useampikin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamies. He ovat kuitenkin jättäneet mainitsematta, että KSKS ylittää lukumääriin perustuvan suuren keskuksen kynnysarvon useimpien toimenpiteiden kohdalla, ollen samalla erva-alueensa suurin syöpäkirurginen yksikkö. Toisin sanoen keskittämisellä tavoiteltava laadullinen hyöty on Jyväskylässä jo saavutettu.

Lääkäriresurssi on lukumääräisesti toiminnan vaatimalla tasolla. Jyväskylässä on alueen vahvin kokemus sekä kirurgikohtaisten toimenpidemäärien että tieteellisen julkaisutoiminnan suhteen. Etenkin jälkimmäinen fakta on kenen tahansa tarkistettavissa tieteellisten tekstien hakukoneilta.

Teho-osastojen hoitoaikoja, kokonaishoitoaikoja tai komplikaatioita vertaillessa nähdään, että myöskään taloudellisesti ei ole mitään saavutettavissa sillä, että erva-alueen kokeneimman syöpäyksikön toiminta ajetaan alas.

Maamme on suhteellisen vähäväkinen ja harvaan asuttu. Onko meillä todellakin varaa ajaa alas vuosikymmenten aikana kokemuksensa ja laatunsa rakentanut sekä tuloksensa tunnollisesti raportoinut yksikkö? Kaikki lääketieteellisesti perusteltuun päätöksentekoon vaadittavat luvut (toimenpiteiden lukumäärät, hoitoajat, komplikaatiot, kuolleisuus, pitkäaikaistulokset, henkilöresurssit ja julkaisujen määrät) ovat saatavissa ainakin Keski-Suomen Keskussairaalasta. Jos niitä ei esimerkiksi yliopistoyksiköstä ole helposti vertailuun saatavissa, tulisi ennen päätöksentekoa miettiä erityisen tarkkaan, miksi näin on.

Jos keskittämisratkaisu taas halutaan tehdä ulkolääketieteellisiin syihin, lähinnä aluepolitiikkaan tai sairaalan nimeen vedoten, ei sitä pidä perustella uskomuksiin pohjautuvin lääketieteellisin verukkein.

Ensisijaisesti toivoisin kuitenkin jonkinasteista neuvotteluratkaisua, jossa työnjako toteutetaan mielekkäästi kaikkien osapuolten erityisosaamista kunnioittaen. Nyt ehdotettu luonnos tulee toteutuessaan horjuttamaan sekä KSKS:n että KYS:n asemaa raskaan syöpäkirurgian alueella.

Ville Väyrynen

Ville Väyrynen

Erikoislääkäri, Gastrokirurgi.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt