Ilmakuva palaneesta Amazonin sademetsästä. LEHTIKUVA/AFP

Sademetsät katoavat vauhdilla – yhteys pandemioihin

Maailman metsäkato keskittyy erityisesti Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan ”metsäkatovyöhykkeille”.

Näillä alueilla metsäkato on ollut erittäin hälyttävää, sillä vain reilussa vuosikymmenessä alueilta on tuhottu 43 miljoonan hehtaarin kokoinen alue sademetsää. Suurin syy metsien tuhoon on ruoantuotanto. Metsät ovat avainasemassa myös esimerkiksi eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien ehkäisyssä.

WWF:n Deforestation fronts: Drivers and responses in a changing world -raportissa tarkasteltiin 24 metsäkatovyöhykkeen trooppisten ja subtrooppisten metsien tilannetta 13 vuoden aikana. Raportista käy ilmi, että vuosien 2004-2017 aikana tutkituilta vyöhykkeiltä on kadonnut 43 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä vastaa suunnilleen Ruotsin pinta-alaa.

– Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme. Toivon, että koronaviruspandemia on saanut meidät ymmärtämään, ettemme voi jatkaa luonnon riistämistä ja metsien tuhoamista entiseen tapaan, sanoo WWF:n metsäasiantuntija Maija Kaukonen.

Jatkuvasti kutistuva metsäpeite vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä suorasti että epäsuorasti. Metsäkato liittyy myös viruspandemioihin.

Useat epidemiat ja tautiesiintymät ovat saaneet alkunsa siitä, että tauti on levinnyt villi- ja kotieläimistä ihmisiin. Metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö nostavat riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien, eli zoonoosien, leviämiseen.

– Terveet metsäalueet pitävät yllä laajaa lajikirjoa. Metsien pirstoutuessa ja kadotessa viruksia kantavien villieläinten ihmiskontaktit lisääntyvät ja tartuntataudit leviävät todennäköisemmin ihmisiin, Kaukonen sanoo.

Metsäkadon pysäyttämiselle ei yhtä ainoaa ratkaisua

Raportin mukaan kaupallinen laaja-alainen maanviljely sekä lihatuotanto ovat suurimpia syitä metsäkadolle. Muita syitä ovat pienviljely, puuplantaasit sekä teiden, rautateiden, kaivosten ja muun infrastruktuurin rakentaminen.

Taustasyinä vaikuttavat usein epäselvät maanomistussuhteet, heikko hallinto ja korruptio sekä köyhyys.

Metsäkadon syyt vaihtelevat myös alueittain. Etelä-Amerikan metsäkato johtuu pääosin kaupallisesta maanviljelystä ja erityisesti soijan viljelystä ja lihakarjan kasvatuksesta.

Afrikassa metsäkadon ja metsien pirstaloitumisen syy on väkiluvun kasvu ja pienviljely sekä kasvava polttopuun tarve. Aasiassa sademetsät häviävät öljypalmu- ja selluplantaasien, sekä kumi- ja ruokahyödykkeiden viljelyn tieltä.

– Metsäkato on itseään ruokkiva kehä: Mitä enemmän metsää tuhotaan ja mitä pienemmiksi alueiksi metsät ovat pirstaloituneet, sitä otollisempia ne ovat myös metsäpaloille, Kaukonen kertoo.

WWF:n tavoitteena on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteena on saattaa puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin, sekä ennallistaa 350 miljoonaa hehtaaria metsiä kokonaan tai osittain luonnontilaisiksi.

– Metsäkadon pysäyttämiselle ei ole yhtä ainoaa joka paikassa toimivaa keinoa. Jotta voimme suojella meille kaikille elintärkeitä metsiä, on meidän tehtävä aluekohtaisia suojelusuunnitelmia. Näissä suunnitelmissa määritellään tarkasti se, missä metsä suojellaan, missä paikalliset voivat viljellä ja missä karja voi laiduntaa, Kaukonen sanoo.

WWF Suomi on esimerkiksi tukenut Indonesian Borneolla trooppisten sademetsien suojelua ja vastuullista käyttöä jo yli kymmenen vuoden ajan. Alue on yksi maailman pahimmista metsäkatovyöhykkeistä.

– Borneolla on keskitytty kestävän maankäytön suunnitteluun yhdessä paikallisyhteisöjen ja viranomaisten kanssa. Työn tuloksena yli miljoona hehtaaria arvokasta sademetsää on saatu suojelun ja kestävän käytön piiriin. Ilman tätä työtä on todennäköistä, että myös osa näistä alueista olisi tuhoutunut, Kaukonen kertoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt