Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan eduskunnassa on käytävä vakavaa keskustelua lakien perustuslaillisen valvonnan muodoista ja alasta.
Muuten vaarana on hänen mukaansa veto-oikeuden luominen vähitellen huomaamatta perustuslakiasiantuntijoiden ”pienelle klikille” kaikkeen lainsäädäntöön.
– Se tuskin on tarkoituksenmukaista demokratiassamme, Romakkaniemi sanoo Twitterissä.
Viime eduskuntakausilla tulkinnoilla on hänen mukaansa estetty lainsäädäntöä esimerkiksi verotuksesta, sosiaaliturvasta ja palveluiden järjestämisestä tavalla, joka kuuluu demokraattisen päätöksenteon piiriin eikä ole perustuslaillisen tulkinnan alaa. Romakkaniemen mukaan perustuslaillinen perusoikeustulkinta on mennyt koko ajan laajemmaksi, mutta toisaalta esimerkiksi omaisuudensuoja ja oikeus työhön ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
– Samalla se on lainsäädännön perustuslaillisten suuntaviivojen antamisen sijaan mennyt kyllä-ei tulkinnoiksi ja jopa toimintasuosituksiksi.
Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro vastaa Twitterissä kysymyksen lakien perustuslainmukaisuuden valvonnan legitiimistä alasta olevan liberaaleille demokratioille olennaisen tärkeä.
– Keskustelua on käyty jo vuosia ja se on tietenkin hyvä.
Hän on kuitenkin Romakkaniemen kanssa eri mieltä perustuslaillisen tulkinnan alasta ja sen laajuudesta.
– ”Kuuluu demokraattisen päätöksenteon piiriin eikä ole perustuslaillisen tulkinnan alaa” on perustuslain soveltamisalaa koskeva väite, jolle pitäisi pystyä esittämään oikeudellisesti/valtiosääntöteoreettisesti kestävä perustelu tai muuten väite on perusteeton. Tällä hetkellä se on, Lavapuro sanoo.
Perustuslain tulkinnat nousivat jälleen keskusteluun sen jälkeen kun eduskunnan puhemiesneuvosto päätti siviili- ja sotilastiedustelulakien lähettämisestä takaisin hallinto- ja puolustusvaliokuntiin, joille perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Mietintöjen perustuslainmukaisuutta tutkitaan uudelleen sen vuoksi, että perustuslakiasiantuntija Lavapuro ja professori Martin Scheinin ovat kyseenalaistaneet siviilitiedustelulain mietinnön perustuslainmukaisuuden sosiaalisessa mediassa.
Useampi veteraanipoliitikko on nostanut viime vuosina esiin huolen asiantuntijoiden vallasta ja ylikireäksi viedystä perustuslain tulkinnasta. Muun muassa Aiheesta väitöskirjaa tekevä entinen kokoomuksen kansanedustaja ja ministeri ja pitkäaikainen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on varoittanut liian tiukan perustuslain tulkinnan loukkaavan parlamentaarista demokratiaa.
Vastaavia kannanottoja on kuulunut muistakin puolueista. Esimerkiksi vihreiden veteraanipoliitikko ja entinen ministeri Osmo Soininvaara otti asiaan kantaa Jäähyväiset Eduskunnalle (2015) -kirjassaan. Siinä Soininvaara totesi vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen jälkeisten tulkintojen jäykistäneen hallintoa ja tuoneen rationaalisen harkinnan rinnalle juristeriaa, ”lainopillista saivartelua”. Soininvaara jatkoi asiasta myös blogissaan.
– Miten voi samanaikaisesti olla toisaalta tarkka siitä, ettei eduskunnan lainsäädäntövalta luisu asetusten kautta valtioneuvostolle, ja toisaalta hyväksyä, että tätä paljon merkittävämpi osa lainsäädäntövallasta kuuluu perustuslain tulkinnan kautta kouralliselle perustuslakiasiantuntijoita, hän kysyi.
LUE MYÖS:
”Ville Niinistön tulisi perehtyä tarkemmin” – näin asiantuntijat kaventavat poliitikkojen valtaa
Keskustelua on käyty jo vuosia ja se on tietenkin hyvä. Kysymys lakien perustuslainmukaisuuden valvonnan legitiimistä alasta on liberaaleille demokratioille olennaisen tärkeä. Teemasta on kirjoitettu myös kirjoja. Suosittelen mm. John Hart Elyn "Democracy and Distrustia"
— Juha Lavapuro (@JuhaLavapuro) February 17, 2019
"Kuuluu demokraattisen päätöksenteon piiriin eikä ole perustuslaillisen tulkinnan alaa" on perustuslain soveltamisalaa koskeva väite, jolle pitäisi pystyä esittämään oikeudellisesti/valtiosääntöteoreettisesti kestävä perustelu tai muuten väite on perusteeton.Tällä hetkellä se on.
— Juha Lavapuro (@JuhaLavapuro) February 17, 2019
