LEHTIKUVA / RITVA SILTALAHTI

”Saako 2020-luvun Suomessa olla enää kristittykään?”

Kokoomuksen kansanedustajat ovat huolissaan apulaisoikeusasiamiehen linjauksesta.

Apulaisoikeusasiamiehen linjauksen mukaan koulun joulujuhla on osa opetusta, eikä sitä voi järjestää uskonnollisesti tunnustuksellisena siinäkään tapauksessa, että halukkaille järjestetään vaihtoehtoinen tilaisuus.

Lähettämässään tiedotteessa kansanedustajat Wille Rydman ja Heikki Vestman toteavat, että perustuslakivaliokunta on vuonna 2014 yksimielisesti ja selkeästi todennut, ettei joulukirkko tai muu uskonnon harjoittamiseksi katsottava tilaisuus koulussa ole perustuslain vastainen.

– Perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaan uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina ei pidetä vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on koulussa kaikille vapaaehtoista, perustuslakivaliokunnan jäsen Rydman toteaa tiedotteessa.

Kokoomusedustajat toteavat, ettei uskonnon- ja omantunnonvapauden tarkoitus ole estää ihmisiä harjoittamasta uskontoaan, kuten kieltää koulun joulukirkkoa.

– Moni miettii, saako 2020-luvun Suomessa olla enää kristittykään. Kyllä saa. Ja joulua saa juhlia jouluna. Uskonnonvapaus on myönteinen oikeus, eikä se tarkoita omasta uskonnosta luopumista muiden vuoksi, kansanedustaja Heikki Vestman sanoo tiedotteessa.

– Uskonnonvapauden toteutumisen kannalta kouluissa oleellista on kuitenkin, että oppilaalle tai hänen huoltajalleen jää todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältäviin koulun tilaisuuksiin. Näin jokaisen uskonnonvapaus turvataan, hän jatkaa.

Kokoomusedustajat muistuttavat, että perustuslainmukaisuuden arviointi kuuluu Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunnalle eikä apulaisoikeusasiamiehelle.

– On valitettavaa, jos apulaisoikeusasiamies on tehnyt ratkaisun vastoin perustuslakivaliokunnan kantaa. Perustuslakivaliokunnan ratkaisukäytäntöä tulee laillisuusvalvojienkin noudattaa. Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on jo herättänyt aikamoista huolta ja epäselvyyttä, Rydman ja Vestman huomauttavat.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt