Riskien hallintaa rajoittavat kuitenkin resurssien vähyys sekä ilmastotiedon ymmärrettävyys ja siihen liittyvät epävarmuudet. Tämä selvisi kunnille ja muille toimijoille tehdystä kyselystä.
Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja hallinta on vain harvassa kunnassa systemaattista. Valtaosassa niitä on käsitelty joko satunnaisesti tai kertaluonteisesti.
Suurimmassa osassa muita julkisia ja yksityisiä toimijoita sää- ja ilmastoriskejä on arvioitu satunnaisesti ja yksittäin, mutta yli kolmasosassa riskien arviointi on säännöllistä.
Kuntien ja muiden organisaatioiden sää- ja ilmastoriskien hallintaa on kartoitettu Ennakoiva lyhyen aikavälin sää-, talous- ja ilmastoriskien hallitseminen eli ELASTINEN-hankkeessa kahden kyselyn avulla.
– Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja hallinta on eri toimijoille tärkeää paitsi taloudellisten menetysten välttämiseksi ja esimerkiksi kuntien teknisen palvelujen toimivuuden turvaamiseksi niin myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseksi, toteaa ELASTINEN-hankkeen vetäjä, yksikönpäällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteen laitoksesta.
Hankkeen kyselyjen mukaan eri toimijat pitävät haitallisimpina sääilmiöinä rankkasateita, tulvia ja myrskytuulia.
Joskus haitalliset sääilmiöt voivat antaa kuitenkin alkusysäyksen uudelle liiketoiminnalle. Yksityinen sektori näkee myös ilmastonmuutoksessa enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin julkinen sektori.
Kunnissa sää- ja ilmastoriskien hallintaa rajoittaa taloudellisten ja henkilöstöresurssien vähyys. Muut kyselyyn vastanneet julkiset ja yksityiset toimijat kokevat, että riskien hallinnassa haasteena on resurssien vähäisyyden lisäksi ilmastotiedon ymmärrettävyys ja siihen liittyvät epävarmuudet. Kunnissa koetaan, että ilmastotietoa ja -työtä on yleensä vaikea sovittaa kunnan päätöksentekoon.
Sää- ja ilmastoriskien hallinnan kannalta hyödyllisimpänä tietolähteenä pidetään yhteyksiä oman organisaation ulkopuolisiin asiantuntijoihin.
Kyselyjen mukaan hyvin harva toimija kerää sääilmiöiden vaikutuksista tietoa tai se ei ole avointa, mikä voisi auttaa yhteiskunnan sopeutumista ja varautumista näihin riskeihin. Kyselyvastaajat toivovat myös, että ilmastotieto sovitettaisiin paremmin käyttäjien tarpeisiin, todennäköisyydet sisällytettäisiin ennusteisiin ja arvioihin sekä tiedon käytettävyyttä kehitettäisiin.
Monitieteistä hanketta koordinoi Ilmatieteen laitos. Siinä ovat lisäksi mukana Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Gaia Consulting Oy.
