Verkkouutiset

Hakaristilippuja kannettiin Helsingissä itsenäisyyspäivänä 2018. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Ryhmätovereille riita natseista – Veronika Honkasalo: Anna Kontula etuoikeutetussa asemassa

Vasemmistoliiton kansanedustajat väänsivät hakaristilipun kieltämisestä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Vasemmistoliiton kansanedustajat Veronika Honkasalo ja Anna Kontula ajautuivat Twitterissä väittelyyn hakaristilipun kieltämisestä. Edustajakollegoiden keskustelu äityi lopulta muun muassa syytöksiin ”etuoikeutetusta asemasta” ja väitteisiin nimittelystä.

Vääntö sai alkunsa Anna Kontulan runsaasti huomiota keränneestä ketjusta. Siinä kansanedustaja perustelee, miksei pidä hakaristin tai minkään muun tunnuksen laissa kieltämistä toivottavana. Kontula nostaa esiin muun muassa, että symbolit ovat kontekstisidonnaisia. Siksi on hänen mukaansa järkevintä kieltää vahingollinen konteksti, kuten esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan, eikä itse symbolia.

Veronika Honkasalo on hieman eri linjalla.

– Mikä on sellainen yhteiskunnallinen konteksti, jossa hakaristilippu on neutraali tai ok, jos suljetaan pois rasistiset yhteisöt ja lipun rasistinen käyttötarkoitus?, Honkasalo kysyy.

Hän vastaa Twitterissä Kontulan päivityksen jakaneelle vasemmistoliiton puoluevaltuutettu Tiia Silvennoiselle. Silvennoinen huomautti, että hakaristisymbolin näyttäminen vaikkapa historian opetuksessa tai museoissa on perusteltua.

Veronika Honkasalo vastaa, että asia ”riippuu tässäkin tilanteessa katsojasta/oppijasta”, ja syyttää Kontulan kannanottoja ”etuoikeutetusta asemasta” tehdyiksi.

– Se ongelma juuri Kontulan (”edgy”) analyyseissa usein on, että hän tarkastelee asiaa täysin etuoikeutetusta asemasta huomioimatta sitä. Sama koskee taannoisia vihapuhe- ja kansanmurha-analyyseja, Honkasalo sanoo.

Anna Kontula ei niele Honkasalon kommentteja.

– Hei Veronika, se, että esittää valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä on ”edgy” lähinnä niille, jotka ovat tiukasti sitoutuneet johonkin muuhun lähestymistapaan. Itse pidän virkistävänä, että ihmisen jokaista kommenttia ei pysty arvaamaan etukäteen, hän sanoo.

– Mitä tulee väitteeseesi etuoikeutetun näkökulmasta – niin, me olemme samassa työssä samalla koulutustasolla, mutta sinä olet tullut tähän pisteeseen ylemmän keskiluokan taustalla, minä köyhyydestä. Siksi oletan, että kommentilla viittaat itse tekstin sisältöön, et asemaani, Kontula jatkaa.

Hänen mukaansa ”hyvälaatuisen ja toimivan lainsäädännön puolustaminen fiilispohjaisia selkäydinreaktioita vastaan nimenomaan ei manifestoi etuoikeutetun näkökulmaa”.

”Halpahintaista nimittelyä”

Anna Kontula toteaa, että kansanedustajien velvollisuus on argumentoida näkemyksiään julkisesti.

– Eli jos olet sitä mieltä, että kantani on ”edgy” tai näkökulmani ”etuoikeutettu” – halpahintaisen nimittelyn ja asiallisen keskustelun erottaa toisistaan se, että perustelet, miksi näin, hän sanoo.

Veronika Honkasalo tarkentaa puhuneensa ”etuoikeutetusta asemasta” ja toteaa, että kyse ei ollut ”halpamaisesta nimittelystä”, vaan Kontulan sanoihin ja tekoihin kohdistuvasta kritiikistä.

– Minusta olisi hyvä, jos olisit valmis käymään kriittistä keskustelua myös silloin kun se koskee omaa toimintaasi.

– Hakaristilippukeissistä olen itse ilmaissut, että haluan katsoa oikeusprosessin läpi ennen arviointia, onko muutoksille tarvetta. Se varmaankin on ihan yhtä validi näkökulma kuin omasi ja myös lainsäätäjälle ymmärrettävä.

Anna Kontula ei niele Honkasalon selityksiä.

– Kyllä, käyn paljon keskustelua, koko ajan, eri tahojen kanssa. Mutta pelkkä tekstin nimeäminen ”edgyksi” tai ”etuoikeutetun näkökulmaksi” tms. ei ole vielä ”kriittistä keskustelua”, johon voi jotakin vastata. Pitäisi myös perustella, miksi teksti sitä sinun mielestäsi on, Kontula vastaa.

– Jos taas ei pysty perustelemaan – niin, itse olen sitä mieltä, että sellaisia heittoja ei kannata esittää. Ei oman eikä muun puolueen edustajan tekstistä, koska ne huonontavat keskusteluilmapiiriä viemättä mitään asiaa eteenpäin, hän jatkaa.

Kontula huomauttaa myös, ettei ole missään vaiheessa kritisoinut Honkasalon näkemystä hakaristilipputapauksesta.

Keskustelu hakaristisymbolista on käynyt vilkkaana sen jälkeen kun Helsingin käräjäoikeus hylkäsi itsenäisyyspäivän kulkueessa vuonna 2018 hakaristilippuja kantaneiden miesten syytteet. Tuomioistuin katsoi, ettei pelkkä lippujen kantaminen täyttänyt kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkkejä.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on kertonut valittavansa päätöksestä hovioikeuteen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)