X
SULJE MAINOS
Kirjoittajan mukaan suomalaisessa kotieläintilalla on hygienia viety äärimmäiselle tasolle. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Hannu Koivisto: Ruuan bioturva yksin farmareiden harteilla

Kirjoittajan mukaan tuomme maahan elintarvikkeita maista, jossa taudeille viitataan kintaalla.

Suomessa on uutinen, kun kotieläintilalta löytyy salmonella, muualla EU:ssa se on arkipäivää.

Suomalainen eläinterveys ansaitsee kunniamaininnan, eikä salmonellavapaus ole itsestäänselvyys.

Tanskassa käytännössä jokaisella sika- ja siipikarjatilalla on ollut salmonellaongelma. Ongelmaa torjutaan siellä antibiooteilla. Suomessa tehdään ennaltaehkäisevää bioturvatyötä, jonka maksavat farmarit.

Kun Lidl toi Suomeen salmonellan saastuttamaa jauhelihaa Suomeen, ruokaviraston vitkuttelun jälkeen kaikki oli jo myyty.

Salmonellaongelma on koko ajan läsnä. Salmonellatuliaisia tuodaan Euroopasta ja muualta maailmasta.

Ulkomailta on tuotu runsaasti salmonellan saastuttamia eriä, kuten brasilialaista saastunutta broileria.

Miksi Suomeen saa tuoda elintarvikkeita, joiden tuottaminen ei ole Suomessa sallittua? Kyse ei ole ainoastaan lihasta, myös kasviksista on löydetty salmonellaa.

Esimerkiksi auringonkukan siemenet sisältävät viheliäistä bakteeria. Kun siemeniä syötetään linnuille, leviämisriski myös jyrsijöiden kautta kasvaa. Lintu- ja jyrsijätorjunta on tautitorjunnan perusasioita.

Suomen lain mukaan, jos eläintilassa on tautiepäily, lihaa ei saa viedä Viroon. Viron lainsäädännön mukaan Suomesta saa tuoda lihaa, jos salmonellaa vasta epäillään.

Jos Suomessa todetaan salmonellaa, eläimet pitää hävittää viemällä kaikki sikalan eläimet destruktiolaitokselle Honkajoelle. Liha ei kelpaa teurastettavaksi.

Puhdistusoperaatio kattaa kaiken pihan pintamateriaaleiden vaihdon, eläintilan täydellisen puhdistuksen ja desinfioinnin aina lanta-altaista lähtien. On mahdollista, että salmonellabakteeri säilyy esimerkiksi emakon imusolmukkeissa, josta se voi levitä uudelleen.

Tanskalainen tai puolalainen farmari lääkitsee antibiootilla salmonellan saastuttamia possujaan, eläimet voidaan teurastaa ja tuoda liha Suomeen.

Ruotsissa valtio maksaa salmonellan aiheuttamista kustannuksista 60-70 prosenttia, vakuutus maksaa loput. Latviassa valtio subventoi salmonellavakuutuksia 70 prosentilla.

Yhteinen maatalouspolitiikka CAP sallisi tukea viljelijöiden riskivakuutuksiin, kuten satovahinko-, kasvitauti- ja eläintautivakuutuksiin. Tässä olisi tuottajajärjestö MTK:lla tekemisen paikka.

Suomessa teurastamoilla on yhteisvakuutus, joka kattaa 75 prosenttia. Loppu 25 prosenttia otetaan ituniskan selästä. Isossa eläinyksikössä se voi tarkoittaa 500 000 euron kulua. Saneeraus voi maksaa jopa kaksi miljoonaa. Kyse on kuukausien pilkuntarkasta työstä.

Farmarin kontolle jää kaikki murheet, eläinten hävitys ja vienti destruktiolaitokselle. Ongelmana on myös korvauskatto. Jos torjunta epäonnistuu, farmarin lompsasta otetaan koko summa.

Eräs sikalatyöntekijä sanoutui työstään irti, kun salmonella iski uudelleen. Työstressi oli liian kova.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) puhui toistuvasti haastattelussani joulun alla 2019, että ongelmia tiedostetaan myös yleisellä tasolla. Ministeri puhuu viennin edistämisestä ja ’”kunnianhimon tason nostamisesta.”

”Markkinamekanismien eteen on tehty töitä.”

Ministeri siirtää vastuun muille toimijoille: ”Finanssialan on kehitettävä tuotteita (vakuutuksia) toimintavarmoiksi.”

Suomalaisessa kotieläintilassa on hygienia viety äärimmäiselle tasolle. Miksi tuomme maahan elintarvikkeita maista, jossa taudeille viitataan kintaalla. Miksi Suomeen tuodaan elintarvikkeita, joita Suomessa ei ole lupa tuottaa? Miksi valtio ei ota vastuuta kansanterveystyöstä ja bioturvasta? Farmari ei saa kansanterveystyöstään markkinoilta hintaa.

Hannu Koivisto

Hannu Koivisto

Hannu Koivisto on vapaa toimittaja Kurikasta.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt