Verkkouutiset

Ruotsissa varoitetaan: Suomi on pian suurissa vaikeuksissa

Ruotsalaisprofessorin mukaan Suomen velkasuhde voi kasvaa lähivuosina holtittomasti.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Suomen hallituksen outo talouspolitiikka herättää huomiota Ruotsissakin – maan arvostetuin ekonomisti, professori (Lars) Calmfors kummastelee DN:ssä Suomen talouspolitiikan vastuuttomuutta, kansanedustaja Juhana Vartiainen toteaa.

Kansanedustaja viittaa Twitterissä kansainvälisen talouden emeritusprofessori Lars Calmforsin Dagens Nyheterissä julkaistuun kolumniin, jonka mukaan Suomen talous on menossa huolestuttavaan suuntaan.

Vaikka Pohjoismaat ovat emeritusprofessorin mukaan talouksina hyvin samankaltaisia, tiedetään hänen mukaansa Ruotsissa Suomen suurista julkisen talouden haasteista ja tilanteesta hyvin vähän.

Suomen suurimmat haasteet liittyvät professorin mukaan julkisen talouden velan ja BKT-suhteen rajuun kasvuun, Suomen väestön ikääntymiseen ja julkisten menojen kasvuun. Professori nostaa esille Suomen talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuisen raportin, jonka mukaan velan BKT-suhteen määrän ennakoidaan nousevan ilman politiikkatoimia jopa 80 prosenttiin seuraavan 15 vuoden aikana.

Professorin mukaan suurin ero Ruotsin ja Suomen julkisten talouksien välillä syntyykin siitä, että erilaisten kestävyysindikaattorien mukaan Ruotsin talous on pitkällä aikavälillä kestävä ja tasapainossa, kun Suomessa budjettitarpeiden täydentäminen on pitkällä aikavälillä jopa 4-5 prosenttia BKT:stä.

– Suomen on ennemmin tai myöhemmin tehtävä erittäin suuria sopeutuksia julkisen talouteen. Voi olla houkuttelevaa ottaa lisää valtionvelkaa nyt, kun korkotaso on lähellä nollaa. Mutta kun korot alkavat nousta, Suomen velkasuhde kasvaa sellaiselle tasolle, josta useat euroalueen maat kärsivät eurokriisin aikana, professori Lars Calmfors ennustaa.

Calmfors katsoo, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen toimet ovat ennemminkin heikentäneet Suomen julkisen talouden näkymiä kuin parantanut niitä.

– Suomen nykyinen hallitus ei ole esittänyt selkeää suunnitelmaa talouden lyhyen tai pitkän aikavälin haasteiden ratkaisemiseksi. Lyhyellä aikavälillä hallitus toivoo, että työllisyyden lisääntyminen lisää tuloja ja vähentää menoja, jotka ovat tarpeen maan talousarvion tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Mutta tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii konkreettisia toimia. Sellaisia ​​ei ole esitetty, Calmfors sanoo.

– Uuden hallituksen politiikka ei toistaiseksi ole tarttunut maan erittäin suuriin julkisen talouden ongelmiin. Päinvastoin, budjetti heikentänyt talouden tilaa lyhyellä aikavälillä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)