Venäjän toiminta muodostaa edelleen vakavan uhan Euroopan turvallisuusjärjestelmälle, arvioi Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö kenraali Micael Bydén.
Kaikki merkit viittaavat hänen mukaansa siihen, että Venäjä jatkaa sotilaallisten suorituskykyjensä kehittämistä myös tulevina vuosina.
– Syksyllä saatoin itse paikan päällä Itä-Ukrainan rintamalinjalla nähdä, millaisia seurauksia Venäjän sotilaallisella toiminnalla on, Sälenin turvallisuuskonferenssissa puhunut kenraali Micael Bydén sanoi.
Hän viittasi lokakuussa 2017 toteuttamaansa vierailuun, jonka yhteydessä Ukrainan asevoimien komentajan, armeijakenraali Viktor Muzhenkon isännöimä ruotsalaisdelegaatio tutustui olosuhteisiin Itä-Ukrainan operaatioalueella. Siviilikohteisiin kohdistuneiden iskujen jäljet olivat ukrainalaislähteiden mukaan tehneet Bydéniin syvän vaikutuksen.
Venäjän toimien seurauksena sotilaallinen asetelma myös Itämeren alueella on kenraali Bydénin mukaan monimutkaistunut. Hän yhtyi Ruotsin poliittisen johdon näkemykseen maahan kohdistuvan sotilaallisen uhan vähäisyydestä. Samalla hän kuitenkin muistutti, että Ruotsi ei ole erillinen saareke.
– Puolustusvoimien arvio on pysynyt ennallaan: Ruotsiin kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen todennäköisyys on matala. Mutta katsomme myös, että jos Itämeren alueella syntyisi konflikti, sen vaikutukset kohdistuisivat väistämättä myös Ruotsiin, Bydén totesi.
Turvallisuusympäristö, jota leimaavat ennakoimattomuus, monimutkaisuus ja tapahtumien nopeus, asettaa hänen mukaansa riman sille, millaista puolustusta Ruotsi tarvitsee.
– Yli- tai aliarvioinnin, virheellisen tulkinnan, erehdyksen tai väärinymmärryksen laukaisema aseellinen konflikti on todellinen riski. Turvallisuustilanne on heikentynyt myös lähialueillamme. Käsityksemme on, että tämä tilanne tulee jatkumaan.
Samalla kun alueellinen epävakaus on lisääntynyt, on ruotsalaisen yhteiskunnan haavoittuvuus Bydénin mukaan kasvanut. Syinä tähän ovat muun muassa yhä suurempi riippuvuus sähkönjakelusta, informaatioteknologiasta ja sähköisestä viestinnästä.
– Sodan ja rauhan välisellä raja-alueella toimiva vastustaja voi käyttää hyväkseen näitä riippuvuuksia ja järjestelmämme avoimuutta, hän tähdensi.
Suomi-yhteistyö etenee edelleen
Viimesyksyinen Aurora 17 -suurharjoitus osoitti kenraali Micael Bydénin mukaan, että Ruotsin puolustusvoimien henkilöstö, kalusto ja yhteistoimintakyky ovat tarkoitetulla tasolla. Harjoitukseen osallistuneiden kansainvälisten joukkojen myötä saatiin vahvistus myös yhteensopivuuden ja isäntämaatuen toimivuudelle.
– Samaan aikaan harjoitus toi esiin tiettyjä puutteita ja haasteita, jotka liittyvät logistisiin resursseihin, johtamiskoulutukseen ja viestijärjestelmien taistelunkestävyyteen. Ne meidän on hoidettava kuntoon, Bydén sanoi.
Ruotsin puolustusvoimien yhteistyötä muiden maiden asevoimien ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tullaan hänen mukaansa jatkamaan ja syventämään.
– Pisimmälle etenemme Suomen kanssa luomalla operatiivisia edellytyksiä yhteistyölle myös muulloin kuin rauhan aikana. Kehitystä Euroopassa leimaavat uudenlainen dynamiikka ja EU:n syvenevän puolustusyhteistyön tarjoamat uudet mahdollisuudet.
Puolustusvoimien alueellisen läsnäolon vahvistaminen paitsi Gotlannissa myös muualla Ruotsissa, pätevän henkilöstön sijoittaminen sodanajan joukkoihin ja panostus kokonaismaanpuolustukseen ovat Bydénin mukaan muita kehittämisen painopistealueita lähivuosien aikana.
– Yhteistyö siviilitoimijoiden kanssa tukee entistä vahvempaa kynnysvaikutusta ja yhteistä kykyämme vastata koko konfliktikirjon puitteissa tapahtuvaan hyökkäykseen, ei vähiten harmaalla alueella.
