Venäjän sotilaallinen varustautuminen vaatii puolustusministeri Peter Hultqvistin mukaan Pohjoismailta yhä päättäväisempiä toimia.
– Voin vain todeta, että he [venäläiset] ovat valmiita käyttämään sotilaallista voimaa poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, Hultqvist sanoo Defense News -lehdelle antamassaan haastattelussa.
– Olen myös kaikkien näiden vuosien aikana nähnyt, että he investoivat aina enemmän ja enemmän sotilaallisiin suorituskykyihin. Lisäksi havaitsen heidän harjoittelevan ja operoivan yhä vaativammilla tasoilla, hän toteaa.
Venäjän käyttäytymisen muuttumista vähemmän aggressiiviseen suuntaan ei Hultqvistin mielestä kannata lähitulevaisuudessa haikailla.
– Uskon, että Venäjä ei tule muuttumaan. On erittäin tärkeää, että pidämme kiinni Krimin tapahtumien vuoksi asetetuista Euroopan unionin pakotteista. Kun näemme, miten he parantavat sotilaallisia suorituskykyjään ja miten he toimivat, sen kanssa meidän on nähdäkseni tultava toimeen vuosia tästä eteenpäin, Hultqvist arvioi.
– Entistä syvempi yhteistyö Skandinavian, Baltian maiden, Puolan, Yhdysvaltojen ja Britannian välillä on tapa luoda tasapainoa ja nostaa kynnystä. Meidän on siis jatkettava sitä, mitä tällä hetkellä teemme, hän sanoo.
USA:n läsnäoloa tarvitaan
Keväällä 2018 allekirjoitettua Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyön kolmikantasopimusta Hultqvist luonnehtii vahvaksi perustaksi maiden sotilaalliselle yhteistoiminnalle.
– Olemme tähän mennessä harjoitelleet yhdessä ja vaihtaneet informaatiota. Käynnissä on kehitysprosessi, jonka puitteissa luomme vakautta tähän Euroopan kolkkaan. Yhdysvaltojen läsnäolo Pohjois-Euroopassa on erittäin tärkeää turvallisuustilanteen vuoksi ja sen takia, mitä Venäjällä tapahtuu, Hultqvist sanoo.
Venäjä on hänen mukaansa toiminut aggressiivisesti Eurooppaan kohtaan muun muassa valtaamalla Krimin, käymällä edelleen sotaa Ukrainan maaperällä, jatkamalla varustautumistaan ja myös käyttäytymällä provosoivasti Itämeren alueella.
– Suomi ja Ruotsi ovat kaksi liittoutumatonta maata, mutta teemme yhteistyötä Nato-kumppanuusohjelman puitteissa sekä suoraan eri maiden kanssa myös kahdenvälisesti tai monenkeskisesti. Me molemmat pidämme transatlanttista yhteyttä erittäin tärkeänä vakauden ja kynnysvaikutuksen takaajana tässä Euroopan osassa, Hultqvist toteaa.
