Ruotsalaisasiantuntija Stig Rydell varoittaa maataan rakentamasta Suomen kanssa toteutettavaa puolustusyhteistyötä katteettomien kuvitelmien varaan.
Ruotsissa valmistellaan parhaillaan uutta lakia maiden keskinäisestä sotilaallisesta avusta. Samaan aikaan keskustelu maan kertaalleen alas ajetun puolustuksen rahoituksesta jatkuu yhä vilkkaana.
– Uusi laki antaa hallitukselle oikeuden mobilisoida Suomen pyynnöstä ruotsalaisia joukkoja Suomeen kohdistuvien alueloukkausten estämiseksi edellyttäen, että Suomi tai Ruotsi eivät ole sodassa, Rydell sanoo Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian julkaisemassa artikkelissa.
Jo nykyisenkin lainsäädäntönsä perusteella Ruotsi voi antaa Suomelle aseellista tukea maan parlamentin suostumuksella. Uusi laki antaisi Ruotsin hallitukselle myös mandaatin sotilaallisen avun pyytämiseen Suomelta.
– Kokonaisuutena uusi lakiesitys yhdessä jo olemassa olevien lakien kanssa tarkoittaa sitä, että Ruotsilla ja Suomella on lailliset mahdollisuudet vastavuoroiseen avunantoon koko konfliktikirjon kattavasti. Se ulottuu tuesta alueloukkausten torjumiseen rauhan aikana aina suoraan sotilaalliseen apuun sodassa, Rydell toteaa.
Rydell on Ruotsin ilmavoimien upseeri, joka on toiminut strategian opettajana Suomen, Ruotsin ja Norjan maanpuolustuskorkeakouluissa.
Yksityiskohdatkin mietittävä huolella
Lakiesityksessä korostuvat Rydellin mukaan yhteistyön pitkäjänteisyys, jatkuvuus ja ennakoitavuus. Ollakseen uskottavaa yhteistyö edellyttää hänen mukaansa Ruotsilta riittävää taloudellista panostusta maanpuolustuksensa vahvistamiseen.
– Ruotsin on edelleen kehitettävä mahdollisuuksiaan tukea Suomea – muuten kyse on vain toiveajattelusta, ei vastavuoroisuudesta, Rydell sanoo.
Hän kehottaa muistamaan, että esimerkiksi alueloukkausten torjunta edellyttää myös voimankäyttöä koskevan ohjeistuksen huolellista tarkastelua.
– Varsinkin ilmavoimien osalta aikajänne ilmatilaloukkauksen havaitsemisen ja siihen jopa aseellisen puuttumisen välillä saattaa olla hyvin lyhyt. Sääntöjen on siksi oltava kristallinkirkkaat. Naton toiminnasta Virossa, Latviassa ja Liettuassa on paljon opittavaa, hän toteaa.
”Rokotusta ei ole”
Jotta yhteistyön jatkuvuus ja pitkäjänteisyys olisivat muutakin kuin pelkkiä korulauseita, Ruotsin on Rydellin mukaan syytä toteuttaa konkreettisia investointeja omaan puolustukseensa. Ennakoitavuus edellyttää hänen mukaansa myös konkreettisia poliittisia tahdonilmaisuja.
– Lakiesitys on askel oikeaan suuntaan – huolella harkittu ja realistinen – mutta se vaatii täyttä panostusta puolustuskomitean raportissaan tekemiin ehdotuksiin. Muussa tapauksessa kaikki jää vain toiveajatteluksi, hän sanoo.
– Ruotsilla ei ole rokotusta sen enempää sotaa, kriisiä kuin pandemiaakaan vastaan. Ne ovat asioita, joiden emme halua tai usko tapahtuvan, mutta ne tapahtuvat silti.
– Vain konkreettiset toimet osoittavat, että haluamme ja voimme puolustautua ja että tulemme niin tekemään – yhdessä Suomen kanssa, jos tarve vaatii, hän toteaa.
