Ruotsin valtiopäivät eli eduskunta on äänestänyt maan hallituksen kaatumisen puolesta. Hallituksen kaatumista kannatti 181 kansanedustajaa, ja sitä vastusti 109 edustajaa. Tyhjää äänesti 51 ja poissa oli 8 edustajaa. Kaatamisen puolesta äänestivät vasemmistopuolue, ruotsidemokraatit, maltillinen kokoomus ja kristillisdemoraatit. Tarkkaan ottaen äänestyksessä oli kyse pääministeri Stefan Löfvenin luottamuksesta.
Valtiopäivät päätyi luottamusäänestykseen vuokrasääntelyä koskevan lain takia. Löfvenillä on nyt kaksi mahdollisuutta: hän voi järjestää uudet valtiopäivävaalit tai hän voi pyytää valtiopäivien puhemiestä nimittämään uuden pääministerikandidaatin. Löfvenillä on viikko aikaa tehdä ratkaisunsa.
Valtiotieteen professori Henrik Ekengren Oscarsson sanoo Ruotsin yleisradio SVT:n haastattelussa, että Ruotsin poliittinen pelikenttä muuttuu. Hän sanoo, että hallitusten muodostaminen käy yhä vaikeammaksi.
– Ennen vaaleja ei voida sitoutua tiukasti tiettyjen kokoonpanojen ympärille eikä voida vetää punaisia viivoja, Oscarsson sanoo.
Hän sanoo, että monissa muissa maissa ei ole ongelmallista eikä erityisen dramaattista, että eri puolueet neuvottelevat keskenään.
– Luulen, että tulemme näkemään 2020-luvun mittaan yhä enemmän yhteistyötä parlamentissa.
Ruotsissa käytiin valtiopäivävaalit syyskuussa 2018. Hallituksen muodostaminen kesti tavallista kauemmin, ja Löfvenin vähemmistöhallitus aloitti vasta tammikuussa 2019. Hallitukseen kuuluvat sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue, mutta se saa valtiopäivillä tukea liberaaleilta ja keskustapuolueelta.
