Verkkouutiset

”Ruotsia ei uhkaa velka, vaan Venäjä”

Taloustieteilijä kehottaa Ruotsia palauttamaan pikaisella aikataululla puolustuskykynsä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ruotsin puolustusvoimien vahvistaminen tulisi nähdä investointina, joka voidaan tarvittaessa kattaa valtionvelkaa kasvattamalla, arvioi kansainvälisen talouden professori Carl B. Hamilton Svenska Dagbladetiin kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa.

– Tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Nyt jos koskaan on oikea paikka poiketa finanssipoliittisesta kehyksestä, Hamilton sanoo.

– 13 prosentin lisäys ennestään matalaan valtionvelkaan on vähemmän vaarallinen asia kuin Ruotsiin ja Baltiaan kohdistuva Venäjän uhka, hän painottaa.

Toisen maailmansodan jälkeen Ruotsi panosti puolustukseensa suhteellisesti enemmän kuin Nato-maat Tanska ja Norja. Kylmän sodan aikana omaksuttu logiikka on Hamiltonin mukaan edelleen voimassa tilanteessa, jossa Venäjän varustautuu sotilaallisesti ja harjoittaa aggressiivista politiikkaa naapurimaitaan kohtaan.

Puolustusmäärärahojen kasvattamista perustelee hänen mielestään myös Yhdysvaltain vaatimus kaikkien Nato-maiden sotilasmenojen nostamisesta kahden prosentin tasolle BKT:sta. Jos sotilaallisesti liittoutumaton Ruotsi odottaa USA:n rientävän avukseen kriisitilanteessa, Ruotsinkin on hänen mukaansa täytettävä Naton jäsenmailleen asettama BKT-kriteeri.

– Ainoa uskottava tapa, jolla Ruotsi voi osoittaa Yhdysvaltain johdolle, ettei se halua olla vain USA:n puolustusbudjetin vapaamatkustaja, on toteuttaa todellisia investointeja puolustuskyvyn nopeaan kohottamiseen, hän sanoo.

”Vladimir Putin nauraisi makeasti”

Nato-maiden sitoutumista kahden prosentin BKT-tasoon Carl B. Hamilton luonnehtii lähinnä viitteelliseksi.

– Se, miten paljon tietyn maan puolustus vaatii, riippuu sotilasstrategisesta maantieteestä, uhista ja siitä, millaisia turvallisuussitoumuksia naapureille on annettu. Kuten tunnettua, Ruotsi on antanut EU-politiikan puitteissa sitoumuksia Baltian maille, hän toteaa.

– Ruotsin BKT on noin 4 400 miljardia kruunua, ja kaksi prosenttia siitä on 88 miljardia kruunua. Jos Ruotsi haluaa kahden prosentin BKT-tasolle, se tarkoittaa noin 88 miljardin kruunun vuotuista puolustusbudjettia, mikä on noin kaksinkertainen panostus nykytasoon nähden, hän sanoo.

Ruotsin kannalta suuri ajankohtainen riski ei Hamiltonin mukaan ole valtion velka, vaan Venäjä. Valtion budjetin ja yhteiskuntatalouden näkökulmasta on hänen mukaansa käytännössä riskitöntä ottaa velkaa muun muassa ilmatorjuntaohjusten, lentokoneiden, sukellusveneiden ja tykkien hankintaan nopealla aikataululla.

– Luulen, että Vladimir Putin nauraisi makeasti, jos hän tietäisi, että ruotsalaiset eivät halua puolustaa maataan, koska se voisi olla vastoin maan finanssipoliittista kehystä tai ”velka-ankkuria” ja ”ylijäämätavoitetta”, hän sanoo.

Lainanotto puolustuskyvyn nopeaan kohottamiseen tarkoitettujen investointien rahoittamiseksi onkin Hamiltonin mukaan sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisesti että taloudellisesti perusteltua.

– Se, että ottaa lainaa varustautumiseen ei ole syntistä, outoa eikä väärin, vaan täysin oikein, hän kiteyttää.

Professori Hamilton on toiminut Ruotsin liberaalipuolueen kansanedustajana vuosina 1991–1993, 1994 ja 1997–2014.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)