Meklareita tiistaina New Yorkin pörssissä. LEHTIKUVA / Getty Images / AFP Scott Heins

Alberto Claramunt: Ruotsi käyttää lekaa, Suomi menettänyt omansa

Politiikan uusi agenda täyttyy koronasta.

Tuli gallup, entä sitten? Joku ilmoittautui puheenjohtajaehdokkaaksi, toinen varapuheenjohtajaksi ja kolmas puhuu palkkaratkaisusta. Entä sitten. Sote? Mikä se nyt olikaan?

Muutama huomio siitä, että tuollainen politiikka on nyt vähäksi aikaa nollautunut – jota termiä Verkkouutisten blogisti Touko Aalto käytti.

Uusi agenda täyttyy koronasta, sen tuomasta terveydellisestä uhasta ja varmuudella tulevasta taantumasta, jonka vääntymistä lamaksi pitää kaiken tavoin ehkäistä.

Hallitus on rakentanut viiden miljardin talouspakettia, josta osa koostuu yritysluotottaja Finnveran valtuuksien nostamisesta. Jos talouspaketti olisi samankokoinen kuin Ruotsissa, eli kun se suhteutetaan kansantalouden kokoon, tukipaketin pitäisi olla kolminkertainen eli 15 miljardia. Hallitus palannee tähän kokonaisuuteen vielä useasti.

Mutta kuten tiedämme Ruotsin talous on ollut tasapainossa, Suomen ei. 1990- ja 2000-luvulla kerrytettyä puskuria on syöty finansskriisin alusta alkaen, lukuun ottamatta Juha Sipilän porvarihallituksen loppua. Tuota hallitusta syytettiin kovaksi, mutta nyt on jälkiviisaasti todettava, ettei tuo valtiontalouden lähes tasapainoon saaminen ollut ollenkaan kehno suoritus, kun taas on näkyvissä uusi velka-aalto ja ihan oikea tarve elvytykselle.

Itse asiassa Antti Rinteen hallituksen tiukempi linja olisi antanut nyt taantumaan sukeltavalle hallitukselle paremmat elvytyseväät. Tästä virheestä kantaa vastuun myös nykyinen hallituksen johtoviisikko. Kuten Juhana Vartiainen on usein todennut, paljon referoitu Keynesin talousoppi on vain puolittain voimassa, eli käytössä on jatkuvan menolisäyksen politiikka. Puskurien kerääminen taas mielellään unohdetaan.

Kokoomuksen teesit

Kokoomus julkisti kiinnostavan työpaikkojen pelastusohjelman. Ei ole liioittelua puhua pelastuksesta. Jos koronan aiheuttamasta poikkeusolosta päästään nopeahkosti eroon, moni selviää lomautuksilla. Mitä kauemmin taas kriisi kestää, työpaikkoja menetetään ja heikosti puskuroituja tai muutoin haavoittuvia yrityksiä kaatuu. Tänään HOK-Elanto kertoi sulkevansa ravintolat, onneksi työpaikkoja löytyy muualta konsernista.

Voi olla, että talouteen tulevaa iskua emme vielä hahmota. Takana on valtava rahapoliittinen elvytys sekä pörrsikurssien ja asuntojen korkeat arvostustasot. Ne olisivat alkaneet purkautua ajallaan muutenkin, mutta korona kiihdytti tahtia.

Kokoomuksen työpaikkojen pelastusohjelmasta nostaisin kolme kohtaa esiin, koska niillä on yhteiskuntapoliittista, yhteisöllistä merkitystä. Kokoomus ehdottaa, että

– työntekijöistä kiinni pitävien yritysten työnantajamaksut poistetaan kolmen kuukauden määräajaksi
– lomautustilanteissa poistetaan työntekijän viiden päivän omavastuuaika, jolloin työttömyysetuuden saisi täysimääräisenä heti lomautuksen jälkeen
– lomautuksiin liittyvät ilmoitusajat on lyhennettävä välittömästi 14 päivästä kolmeen päivään. Määräaikaisen työntekijän lomauttamisen tulee olla mahdollista poikkeuksellisen taloudellisen kriisin perusteella.

Nyt tarvitaan toimia, joilla yritykset selviävät pahimman yli ja samaan aikaan palkansaajien omavastuuta kevennetään tiettyjä etuuksia saataessa. Ehdotuksissa niitä yrityksiä suosittaisiin, jotka pitävät työvoimastaan kiinni. Suomi tarvitsee ratkaisuja, joihin kaikki osallistuvat. Emme voi jättää esimerkiksi palvelualan pk-yrityksiä yksin ja turhaan irtisanottuja oman onnensa nojaan. Vastuu on erityisesti päättäjien mutta myös yritysten.

Politiikka ei lopu kriisiin. Se saa uusia muotoja. Uskon, että alkuvaiheessa kriisistä hyötyy hallitus, joka hallitsee ilmatilaa.

Kritiikkiä ei saa vaientaa

Vaikka nyt vedotaan yhteiseen tekemiseen, niin sitä ei saa käyttää poliittisesti hyväksi: tänäkin aikana on oikeus ja velvollisuus kritisoida tehtyjä päätöksiä, kun aihetta on. On esimerkiksi täysin käsittämätöntä, jos hallituksen sisällä on jouduttu vääntämään rajojen sulkemisesta. Kyse on ennenkaikkea lääketieteeseen perustuvasta tautiarviosta, ei kannan ottamista vapaaseen liikkuvuuteen. Esimerkiksi Schengenin periaatteiden tulee kestää poikkeusolojen takia tehtävät muutokset. Jos näin ei olisi, rakenteiden on aikakin muuttua. Maailma hyötyy vapaasta liikkuvuudesta monin tavoin, kyllä siihen palataan.

Jos ja kun terveysuhka talttuu, siirrytään talouden tilaan takaisin. Se on jälleen kerran uusi alku ja hallitukselle vaikea paikka. Olemme havainneet, että Sanna Marin on nousemassa punamultaisen naisviisikon kärkeen esiintymisellään.

Silti hänen kykynsä kovissa paikoissa ja politiikan substanssikysymyksissä on vielä punnintaa vailla. Myös koronassa läpikäyty päätösten ketju ja perusteet perataan vielä myöhemmin läpi. Monia avoimia kysymyksiä Suomen toimista ja erityisesti niiden ajoituksesta on edelleen ilmassa.

Kriisi heikentää myös puolueiden sisäisiä tuulia. Vaikea nähdä, että Katri Kulmunin päänmenoksi juuri nyt olisi erityistä suunnitteilla tai että spekulaatiot Petteri Orpon haastamisesta saisivat uutta virettä. Jokainen hoitaa nyt meneillään olevaa kriisiä.

Alberto Claramunt

Alberto Claramunt

Alberto Claramunt on Verkkouutisten ja Nykypäivän päätoimittaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt