Ruotsin valtiopäivät käsittelee hallituksen budjettiesitystä vuodelle 2021 syyskuun 21. päivä. Talousarvioesitys sisältää yhteensä noin 30 miljardin kruunun eli 2,88 miljardin euron veronalennukset.
Hallitus esittää, että budjetissa tuloveroja laskettaisiin 13,5 miljardilla kruunulla eli 1,3 miljardilla eurolla.
Keskustajohtaja Annie Lööf sanoi tiedotustilaisuudessa viime viikolla, että luvassa on ”historiallinen veronalennus historiallisena aikana”.
Tuloveron alennus lisää Lööfin mielestä ”mahdollisuuksia saada suurempaa taloudellista marginaalia”.
− Se lisää kannustimia siirtyä tukien piiristä työhön ja antaa maallemme uuden alun, Annie Lööf sanoi SVT:n mukaan.
Lähinnä matala- ja keskituloisten arvioidaan hyötyvän tuloveronalennuksesta.
Hallituksen budjettiehdotuksessa todetaan, että pandemian seurauksena lisääntyneiden työvoimakustannuksen kattamiseksi olisi otettava käyttöön uusi ansiotulojen veronalennus.
”Veronalennus on sekä korvaus että taloudellinen kannustin, joka lisää ihmisten määrää töissä ja työtuntien määrää”, esityksessä todetaan.
Tätä väliaikaista veronalennusta esitetään sovellettavaksi vuosille 2021 ja 2022. Sen arvellaan vähentävän verotuloja 5 miljardilla kruunulla eli 480 miljoonalla eurolla.
Ruotsissa pyritään työllisyyden parannukseen myös panostamalla miljardi kruunua eli sata miljoonaa euroa lisää työvoimapalveluihin.
Panostus on osa maan julkisten työvoimapalveluiden uudistusta. Irtisanottujen määrä Ruotsissa on ollut historiallisesti korkealla tasolla koronapandemian seurauksena, ja työttömyys on noussut voimakkaasti.
Ruotsi aikoo tehdä julkisia investointeja muun muassa kestävään kasvuun ja hyvinvointiin. Julkiseen liikenteeseen satsataan kaksi miljardia kruunua (190 miljoonaa euroa) ja mielenterveysongelmien torjuntaan 1,2 miljardia kruunua (120 miljoonaa euroa). Alueille esitetään 4 miljardin kruunun (380 miljoonan euron) lisäsatsauksia, jotta terveydenhuolto selviytyisi covid-19-virusepidemian jälkeisestä elpymisestä.
Suomessa erilainen lähestymistapa
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava asiantuntija Jukka Manninen huomauttaa, että ”Suomella ja Ruotsilla perin erilaiset lähestymistavat taloutensa hoitoon ensi vuonna”.
− Ruotsissa hallitus panostaa ensi vuonna niin veronalennuksiin kuin investointeihin vajaat 10 miljardia JA tästä huolimatta velkasuhde laskee 42 prosenttiin, hän kirjoittaa Twitterissä.
Hänen mukaansa Ruotsissa julkisten yhteisöjen velka nousee 43 prosenttiin bkt:sta.
− Suomessa sama huitelee ensi vuonna 73−74 prosentin haarukassa.
Suomella ja Ruotsilla perin erilaiset lähestymistavat taloutensa hoitoon ensi vuonna.
Ruotsissa hallitus panostaa ensi vuonna niin veronalennuksiin kuin investointeihin vajaat 10 miljardia JA tästä huolimatta velkasuhde laskee 42 %:iin.https://t.co/W5DaMogM8L
— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) September 16, 2020
