Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö, kenraali Micael Bydén. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Ruotsi kaavailee merkittävää lisäpanostusta puolustukseen

Aseellisen selkkauksen riski Itämeren alueella on ruotsalaisraportin mukaan selvästi aiempaa suurempi.

Ruotsin puolustusvoimat esittää merkittäviksi luonnehdittuja lisäresursseja kaikkiin puolustushaaroihin. Asia käy ilmi maan hallitukselle perjantaina luovutetusta raportista.

– Puolustusvoimien prioriteetit on punnittu kokonaisuuden näkökulmasta tavoitteena tuottaa tehokasta puolustuskykyä ja ottaa iso uusi askel kohti vahvempaa puolustusta. Ehdotuksemme mukaan kaikkia puolustushaaroja ja aselajeja vahvistetaan, puolustusvoimien ylipäällikkö, kenraali Micael Bydén sanoo.

Raportissa esitetään muun muassa Ruotsin maavoimien olemassa olevien kahden prikaatin vahventamista sekä kolmannen prikaatin perustamista. Samalla on määrä käynnistää taistelupanssarivaunu 122:n- ja rynnäkköpanssarivaunu 90 -kaluston modernisointi ja päivittäminen.

Ilmavoimissa säilytetään nykyiset kuusi lennostoa ja koulutuskäyttöön ehdotetaan hankittavaksi uusia harjoituskoneita. Myös kodinturvajoukkojen toimintakykyä halutaan vahvistaa esimerkiksi hankkimalla uusia ajoneuvoja, sensoreita ja pimeätoimintakalustoa.

Uudistusten myötä Ruotsin sodanajan joukkojen vahvuus nousisi noin 100 000 sotilaaseen vuoteen 2030 mennessä.

– Suosituksemme tarkoittaa sitä, että sotilaallinen suorituskyky ja kriisinkestävyys paranevat. Samaan aikaan se luo vakaan pohjan jatkuvalle kasvulle, kenraali Bydén toteaa.

Itämeri olisi yhtä operaatioaluetta

Ruotsin puolustusvoimien raportti maalaa maan lähialueiden turvallisuustilannetta aiempaa synkemmin sävyin.

– Ruotsin lähiympäristöä luonnehtii sotilaallisen voiman lisääntynyt sijoittelu ja kasvanut sotilaallinen toiminta. Tähän sisältyy kohonnut sotilaallisten selkkausten ja eskalaatioon johtavan vastakkainasettelun riski, raportissa todetaan.

– Natoon kuuluvat Baltian maat katsovat, että niiden alueisiin kohdistuu Venäjän sotilaallinen uhka, joka johtuu niiden maantieteellisestä läheisyydestä Venäjään. Krimin laiton liittäminen ja Venäjän käyttäytyminen Itä-Ukrainassa ovat lisänneet useiden Nato-maiden piirissä näkemystä, jonka mukaan Venäjä on valmis käyttämään sotilaallisia keinoja poliittisten päämääriensä saavuttamiseen. Tätä tukee myös se, että Venäjä on sijoittanut useita taktisille ydinaseille soveltuvia pitkän kantaman asejärjestelmiä Kaliningradin ja Pietarin alueille, raportti huomauttaa.

Jos Venäjä iskisi Baltiaan, koko Itämeren alue ja kaikki Pohjoismaat muodostaisivat raportin mukaan todennäköisesti yhden operaatioalueen. Näin myöskään Ruotsi ei voisi pysytellä syrjässä, vaan tulisi vääjäämättä temmatuksi konfliktiin.

– Naton eurooppalaisista jäsenmaista Britannialla ja Ranskalla on käytettävissään eniten sotilaallista voimaa. Niistä Britannia on osoittanut suurinta mielenkiintoa osallistua Ruotsin lähialueilla sijaitsevien Nato-maiden puolustukseen. Yhdysvaltojen rinnalla Britannia on siis tässä tilanteessa tärkeä avun tuottaja. Kokonsa ja maantieteellisen asemansa vuoksi myös Saksa on tärkeä turvallisuuspoliittinen toimija, raportissa päätellään.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt