Verkkouutiset

Ruotsalaisraportti: Ydinaseuhka kasvanut Pohjois-Euroopassa

Ruotsalaisasiantuntijat varoittavat turvallisuustilanteen dramaattisesta heikentymisestä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän ydinasearsenaalin modernisointi ja maan johdon koventunut retoriikka luovat tuoreen ruotsalaisraportin mukaan merkittävää epävarmuutta Itämeren alueelle.

– Riski ydinaseiden käyttämisestä välittömillä lähialueillamme on kasvanut, Ruotsin puolustusministeriön alaisen kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) perjantaina julkaisema asiantuntijaraportti toteaa.

Ydinaseiden paluu yhdeksi kansainvälisen voimapolitiikan keskeisimmistä välineistä edellyttää raportin mukaan myös Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen doktriinin päivittämistä. Taustalla on tilanne, jossa myös läntiset suurvallat ovat käynnistäneet ydinaseidensa nykyaikaistamisen. On lisäksi epävarmaa, kykenevätkö Venäjä ja Yhdysvallat saavuttamaan yhteisymmärryksen vuonna 2021 raukeavan niin sanotun Uusi Start -sopimuksen, jatkamisesta.

Myös Kiina, Intia ja Pakistan kehittävät ja kasvattavat parhaillaan ydinaseistustaan, eikä Iranin ja Pohjois-Korean ydinohjelmiin liittyviä erimielisyyksiä ole ratkaistu.

– On myös uhkakuvassa, että ydinaseteknologiaa ja muun tyyppisiä joukkotuhoaseita leviää uusien valtioiden ja ei-valtiollisten toimijoiden käsiin, FOI:n raportti varoittaa.

Edessä on isoja valintoja

Kansainvälisen turvallisuustilanteen heikentyminen korostaa raportin mukaan Ruotsin kokonaispuolustuksen kehittämisen tärkeyttä. Suunnittelun lähtökohdiksi raportti nostaa maan suhteet EU:hun ja Natoon, sekä sen, kuinka hyvin nämä organisaatiot pystyvät sopeutumaan uuteen globaaliin asetelmaan. Tekstissä painotetaan myös pohjoismaista yhteistyötä sekä yhteistoimintaa Baltian maiden kanssa. Strategisesti merkittävinä kumppanimaina mainitaan Yhdysvallat ja Britannia.

– Kun kokonaispuolustus oli aiemmin organisoitu ensisijaisesti vastaamaan aseellisiin sotilaallisiin hyökkäyksiin, nykyaikaisen kokonaispuolustuksen on varauduttava huomattavasti laajemman uhkaskenaarion kohtaamiseen. Siinä hyökkääjää ei aina kyetä tunnistamaan, raportissa todetaan.

– Kokonaispuolustus vaatii suurempaa kriisinkestävyyttä, mukautumiskykyä sekä kykyä vastata teknologisen kehityksen ja muuttuneen turvallisuuspoliittisen dynamiikan muodostamiin haasteisiin, ruotsalaisasiantuntijat arvioivat.

Varautumiseen liittyvään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön raportti kehottaa hakemaan mallia Suomesta.

– Suomi on jo pitkään toteuttanut erilaisia harjoituksia ja kokonaispuolustuskursseja yhdessä elinkeinoelämän kanssa, ja sen on katsottu luovan arvokkaita verkostoja sektorien ja teollisuudenalojen välille, kirjoittajat huomauttavat.

Ruotsissa vastaavat rakenteet ajettiin alas, kun kylmä sota oli päättynyt. Niiden uudelleen pystyttämisen on toistaiseksi arvioitu edenneen liian verkkaisessa tahdissa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)