Karlis Neretnieksin mukaan on äänestäjien huijaamista olla kertomatta totuutta Ruosin puolustuksen tilasta. Kenraalimajuri evp ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori Neretnieks toteaa Expressenille suoraan, että Ruotsia kyetään nykyisellään hädin tuskin puolustamaan.
– Rajattuun Ruotsiin kohdistuvaan hyökkäykseen vastaaminen vaatisi vähintään neljästä kuuteen prikaatia sekä lisäksi joukkoja Tukholmassa ja Gotlannissa, Karlis Neretnieks toteaa.
Nykyisen puolustussuunnitelman mukaan Ruotsin tulisi kyetä muodostamaan kaksi toimintakykyistä prikaatia vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä on valmiina vasta yksi prikaati. Toinen ei ole vielä saavuttanut edes kokonaisvahvuuttaan ja on kouluttamatta. Ruotsin maavoimien komentaja, kenraalimajuri Karl Engelbrektson myönsi hiljattain, ettei tavoitteeseen päästä halutussa aikataulussa. Hänen mukaansa kyse on resurssipulasta.
Karlis Neretnieksin mukaan Ruotsin laivasto ja ilmavoimat kärsivät vastaavista ongelmista. Hän varoittaa silti maalaamasta piruja seinille.
– Viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut paljon. Asevoimat ovat edenneet pitkälti puolustuskyvyttömistä selvästi paremmiksi. Suurin ongelma on auttamattomasti liian pieni kokoluokka.
Puolustuksen kehittäminen vaatii Karlis Neretnieksin mukaan lisää resursseja ja poliittista tahtoa. Hänen mielestään tulisi unohtaa puoluepolitiikka ja tunnustaa, että puolustusta on laiminlyöty ja että asia on korjattava.
– Toimivan puolustuksen palauttamisen ei pitäisi viedä kymmentä vuotta.
Venäjä uhkaa etelässä ja pohjoisessa
Kukaan ei Karlis Neretnieksin mukaan halua valloittaa Ruotsin aluetta vain alueen itsensä takia.
– Uhka liittyy täysin kolmannen osapuolen kohtaamiseen ja haluun ”lainata” Ruotsin aluetta, jotta voisi toimia päävastustajaa vastaan. Venäjän sotasuunnitelmien tekijät ovat täysin tietoisia siitä, että Naton on lennettävä eteläisen Ruotsin yli voidakseen puolustaa Baltian jäseniään. Venäjän puolelta olisi lähes ilmiselvä liike ”lainata” osia eteläisestä Ruotsista estääkseen Natoa puuttumasta asioihin Baltiassa.
Karlis Neretnieks nostaa esiin myös pohjoisen Norlannin alueeseen kohdistuvan uhan. Hänen mukaansa Naton koneet käyttäisivät mahdollisessa konfliktissa Pohjois-Norjan tukikohtia ja pyrkisivät estämään Venäjän Kuolan niemimaan sukellusveneiden ja lentokoneiden pääsyn Pohjois-Atlantille.
– Venäjän on käytettävä Ruotsin aluetta päästäkseen käsiksi Norjan tukikohtiin, Neretnieks toteaa.
– Uhkasuuntia on siis kaksi. Eteläinen Ruotsi, missä Venäjä haluaa estää Naton toimintaa ja pohjoinen Ruotsi, missä Venäjä haluaa pääsyn Naton tukikohtiin Norjassa, hän summaa.
Karlis Neretnieksin mukaan Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen konflikti johtaisi todennäköisesti siihen, että Venäjä pyrkisi laajentamaan Kuolan niemimaan ilmapuolustusvyöhykettään esimerkiksi siirtämällä ilmapuolustusjärjestelmiä kohti länttä.
