Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on edennyt nopeammin ja syvemmälle kuin monikaan osasi vielä muutama vuosi sitten ennustaa. Ruotsin kanssa tehdään tiivistä, yhteiskunnan kaikki osa-alueet kattavaa ja laaja-alaista yhteistyötä, joten Ruotsilla on vahva asema Suomen läheisimpänä kahdenvälisenä kumppanina, todetaan valtioneuvoston tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.
Maiden puolustusvoimien välillä kanssakäyminen on ollut pitkään niin tiivistä, että yksittäisiä kontakteja ei tiettävästi enää edes tilastoida.
Vaikka molemmat maat ovat yhteistyöhön ilmeisen sitoutuneita, talvisotaan liittyvä värittynyt narratiivi saattaisi nimekkään ruotsalaisasiantuntijan Patrik Oksasen mukaan tiukan paikan tullen edelleen nakertaa kansojen keskinäistä luottamusta.
– Sille, että Ruotsi lähetti kolmanneksen ilmavoimistaan, keräsi valtavia rahasummia ja tyhjensi asevarastonsa Suomen hyväksi, ei ole minkäänlaista tilaa, kun tunne koetusta petoksesta elää yhä sukupolvesta toiseen, ajatushautomo Frivärldin tutkijana toimiva Oksanen kirjoittaa Hufvudstadsbladetissa.
Ruotsissa ei Oksasen mukaan kovin laajasti tiedosteta, että osa suomalaisista uskoo maansa joutuneen talvisodan kriittisinä kuukausina läntisen naapurinsa hylkäämäksi. Ruotsalaiset tuntevat hänen mukaansa historiaa ylipäätään huonosti – Ruotsin ja Suomen yhteistä historiaa sitäkin kehnommin.
– Ruotsalaisten puutteelliset tiedot ja toivottomista ruotsalaisista kertovien suomalaismyyttien viljely uhkaavat luoda kitkaa puolustusyhteistyön kansalaisankkuroinnille puhumattakaan siitä, mitä vieraan vallan informaatio-operaatiot voivat saada aikaan, Oksanen toteaa.
– Strategisessa kontekstissa tietämys ja tunne yhteenkuuluvuudesta – jopa kohtalonyhteydestä – on sitäkin tärkeämpää, hän painottaa.
Kansanedustajien sotasimulaatio
Kun kansainväliset jännitteet ovat kasvaneet, Suomi nostetaan Oksasen mukaan ruotsalaisessa keskustelussa usein malliesimerkiksi maanpuolustustahdosta.
– Asevelvollisuus ja valmiuslainsäädäntö säilytettiin, kun taas Ruotsi uskoi ikuiseen rauhaan, hän sanoo.
Naapurusten yhteenkuuluvuuden kannalta Oksanen pitää huolestuttavana tuoretta tutkimustulosta, jonka mukaan ruotsalainen nuoriso näyttää tuntevan edeltävää sukupolvea vähemmän kiinnostusta Suomea kohtaan. 18–29-vuotiaista tutkimuslaitos Novusin haastattelemista vastaajista 54 prosenttia ei ollut koskaan vieraillut Suomessa, kun vastaava luku väestötasolla on 29.
Nuorten kiinnostuksen herättäjänä saattaisi hänen mukaansa toimia esimerkiksi toista maailmansotaa Suomen ja Ruotsin näkökulmasta käsittelevä Netflix-suoratoistosarja tai suomalaisruotsalainen vastine Jo Nesbøn käsikirjoittamalle menestystrillerille Okkupert, joka kuvaa Venäjän toteuttamaa kuvitteellista Norjan miehitystä.
– Lainsäätäjienkin on ymmärrettävä toisiaan paremmin. Ruotsin ja Suomen parlamenttien pitäisi tehdä historiaa harjoittelemalla yhdessä yhteistyötä sodan oloissa, Oksanen ehdottaa.
