Huhtikuun alusta lähtien sovellettava EU-asetus parantaa ruuan alkuperätiedon näkyvyyttä myös Suomessa, jossa alkuperätiedon ilmoittamista on voitu edellyttää kansallisella asetuksella toistaiseksi vain liha- ja maitotuotteilta, kertoo maa- ja metsätalousministeriö.
Uusi Euroopan komission täytäntöönpanoasetus koskee elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaan ilmoittamista. Jos elintarvikkeen alkuperämaa on ilmoitettava, ja se on eri kuin tuotteen pääainesosan alkuperämaa, on myös pääainesosan alkuperämaa jatkossa ilmoitettava. Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa, että pääainesosa ei ole peräisin nimetystä elintarvikkeen alkuperämaasta.
Pääainesosan alkuperämaan ilmoittamista koskevalla vaatimuksella pyritään varmistamaan, ettei kuluttajaa johdeta harhaan elintarvikkeen ja sen ainesosien todellisesta alkuperämaasta. Jos pääainesosan alkuperämaa on sama kuin elintarvikkeella, ei pääainesosan alkuperämaata tarvitse erikseen ilmoittaa.
– Jos esimerkiksi Suomessa suomalaisesta rukiista valmistetusta ruisjauhosta leivotun leivän alkuperämaaksi on ilmoitettu Suomi, ei pääainesosana käytetyn rukiin alkuperämaata tarvitse erikseen ilmoittaa, ministeriö selventää.
Pääainesosalla tarkoitetaan sellaista ainesosaa tai ainesosien yhdistelmää, jonka osuus kyseisestä elintarvikkeesta on yli 50 prosenttia tai jonka kuluttaja yleensä liittää elintarvikkeen nimeen. Elintarvikkeella voi olla myös enemmän kuin yksi pääainesosa. Toimija määrittelee elintarvikkeen pääainesosan itse.
Kansalliset asetukset alkuperämaatiedosta yhä voimassa
Suomi on useissa yhteyksissä esittänyt, että elintarvikkeiden alkuperämerkinnöistä pitäisi säätää ensisijaisesti EU-lainsäädännössä. Harmonisoiduilla säännöksillä varmistettaisiin ministeriön mukaan vaatimusten johdonmukainen soveltaminen kaikissa EU-jäsenvaltioissa.
Koska alkuperämerkintöjä koskevaa EU-lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole kehitetty toivotulla tavalla, Suomi on pyrkinyt lisäämään alkuperämaatiedon läpinäkyvyyttä kansallisilla asetuksilla.
Huhtikuusta alkaen sovellettava EU-asetus ei vastaa kaikilta osin niitä alkuperämerkintävaatimuksia, joiden mukaan Suomessa on viime vuosien aikana toimittu. Maa- ja metsätalousministeriö on siksi lähettänyt komissiolle ehdotuksen kansallisen asetuksen voimassaolon jatkamisesta huhtikuun 2021 loppuun.
Ilmoitusmenettelyyn liittyvistä teknisistä syistä asetuksen voimassaoloa jatketaan ensi vaiheessa 15. toukokuuta asti, minkä jälkeen säädetään voimassaolon loppuajasta edellyttäen, että komissio ei vastusta voimassaolon jatkamista.
– Kuluttajat tarvitsevat valintojensa tueksi riittävästi tietoa elintarvikkeiden ja niiden ainesosien alkuperämaasta. Myös kuluttajatutkimusten valossa pakolliset alkuperämerkinnät ovat perusteltuja. Olisi perusteetonta heikentää alkuperämaata koskevan tiedon saantia tässä vaiheessa, kun kuluttajat ovat tottuneet tiedon saamaan, sanoo elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.
Huhtikuun 2021 loppuun asti on voimassa myös maa- ja metsätalousministeriön asetus, joka velvoittaa ravintoloita ilmoittamaan aterian raaka-aineena käytetyn lihan alkuperämaan kirjallisesti tarjoilupaikoissa.
EU-komission odotetaan julkistavan keväällä 2020 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisen From farm to fork -strategian, jossa on tarkoitus linjata, kuinka kuluttajille voitaisiin antaa nykyistä paremmin tietoa kestävien valintojen tueksi esimerkiksi elintarvikkeiden alkuperästä, ravintoarvosta ja ympäristöjalanjäljestä.
