Verkkouutiset

Runsaaseen rahapelaamiseen liittyy monenlaisia talous- ja velkaongelmia

Peluurin palveluihin hakeutuneiden määrä jatkaa kasvuaan. Usein Peluuriin ottaa yhteyttä nettipelaaja, jolle on kertynyt suuret velat pikavippien vuoksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Peluurin juuri julkaistun vuosiraportin mukaan auttavan puhelimen ja chatin asiakasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Auttavassa puhelimessa käytyjen peliongelmaa koskevien keskusteluiden määrä kasvoi viime vuoden aikana edellisestä vuodesta lähes 14 prosenttia. Chat-keskustelujen määrä kasvoi 21 prosenttia. Peliongelmaan liittyviä yhteydenottoja oli vuoden aikana yhteensä 1[nbsp]811.

– Peluurin tarjoamille palveluille on selvästi tarvetta. Jos oma tai läheisen pelaaminen huolettaa, kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman pian. Yksin asian kanssa ei kannata jäädä, sanoo Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen.

Useimmiten rahapeliongelmaan liittyy erilaisia talousongelmia. Asiakastilastojen mukaan noin puolet Peluuriin yhteyttä ottaneista pelaajista pelaa ensisijaisesti netissä ja 56 prosenttia heistä on rahoittanut pelaamistaan lainarahoilla ja vipeillä.

Pelaamisesta johtuvat suuret, yli 10[nbsp]000 euron velat kertyvätkin ensisijaisesti nettipelaajille. Jos velkasumma on yhteydenotossa käynyt ilmi, on se yleisimmin ollut 20[nbsp]000–50[nbsp]000 euron välillä.

Silvennoinen kiinnittää huomion myös rahoitusmarkkinoiden pelisääntöihin. Suunnitteilla oleva rahoitusmarkkinoiden lainsäädännön uudistus tulisi todelliseen tarpeeseen.

– Rahapelien kysynnän ja saatavuuden lisäksi olisi tärkeää vaikuttaa korkean riskin lainojen, kuten pikavippien ja kulutusluottojen tiukempaan säätelyyn. Yhteistä pikavipeillä ja rahapeleillä on runsas mainonta, jota ongelmallisesti pelaavan on vaikea päästä pakoon, hän sanoo.

Liiallinen pelaaminen voi vaarantaa talouden ilman velkojakin

Peluurin viime vuoden asiakastilastojen mukaan kauppojen, kioskien, pelisalien ja ravintoloiden pelipisteillä tapahtuva pelaaminen rahoitetaan nettipelaamista useammin eläketuloilla ja sosiaalietuuksilla. Pelipistepelaajista 27 prosenttia mainitsi käyttävänsä pelaamiseen eläkettään ja 29 prosenttia sosiaalietuuksiaan.

– Jos jo valmiiksi haavoittuvasta taloudesta rahaa kuuluu paljon peleihin, saatetaan tinkiä perustarpeisista, kuten ruoasta tai lääkkeistä. Tutkimuksissakin näkynyt rahapelikulutuksen kasautuminen sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville on ongelmallista, Silvennoinen toteaa.

Peluuri on liikaa pelaaville, heidän läheisilleen sekä työssään peliongelmia kohtaaville ammattilaisille suunnattu palvelukokonaisuus.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)