X
SULJE MAINOS
Ukrainalaissotilas juoksuhaudassa Donetskin alueella. LEHTIKUVA / AFP Sergey Volskiy

Romahdus kuukaudessa – näin etenisi sota Ukrainassa

Analyytikon mukaan Venäjä haluaisi sotatilanteessa nopean ja yksiselitteisen voiton.

Venäjä on kerännyt viime kuukausina noin 92 000 sotilasta ja suuret määrät hyökkäyssotaan soveltuvaa kalustoa Jelnjan kaupunkiin Ukrainan ja Valko-Venäjän rajojen lähelle.

Ukrainan sotilastiedustelu on puolestaan sanonut suoraan, että Venäjän hyökkäystä odotetaan tammikuussa tai helmikuussa. Mediatietojen mukaan amerikkalaistiedustelu jakaa kutakuinkin saman arvion.

BNE Intellinewsin pitkässä artikkelissa hahmotellaan, miten sota alkaisi ja etenisi, jos Venäjä todella päättäisi hyökätä Itä-Ukrainaan.

– Jos Venäjä päättäisi hyökätä, ensimmäisenä tehtävänä olisi tuhota Ukrainan pienet ilmavoimat ja vähäinen määrä helikoptereita joko maassa tai ilmassa. Tämä ei kestäisi kauan, ja kustannukset olisivat pienet, kirjoittaa geopolitiikkaan erikoistunut analyytikko Gav Don.

Venäjä voisi hänen mukaansa tuhota Ukrainan ilmatukikohdat ilmavoimillaan, perinteisellä rakettikalustollaan ja risteilyohjuksillaan. Lisäksi Venäjän ilmavoimien kalusto on huomattavasti kehittyneempää kuin Ukrainan neuvostoaikaiset koneet. Venäjällä on myös enemmän koneita ja kokeneempia lentäjiä.

– Venäjä ottaisi ilmatilan hallintaansa kahden päivän kuluttua konfliktin alkamisesta. Tämä vaihe voisi alkaa samaan aikaan, kun Venäjän maajoukot olisivat matkalla Jelnjasta.

Don arvioi, että Venäjä voisi kuljettaa junilla maajoukot Jelnjasta Ukrainan Venäjän-vastaiselle pohjoisrajalle kymmenessä päivässä.

Maasota voisi alkaa sen jälkeen, kun ilmatila on otettu haltuun. Donin mukaan Venäläisjoukoilla olisi etulyöntiasema, koska asevoimia on hiljattain tehostettu laajalla varusteluohjelmalla ja joukoilla on logistinen- ja ilmatuki.

– Ukrainan joukot taistelisivat puolestaan sokeina (Ukrainalla ei ole pienien lennokkien lisäksi muita ilmatiedustelukykyjä) vanhemmalla ja heikommalla kalustolla.

Don korostaa, että Ukraina saisi kuitenkin Yhdysvalloilta jatkuvaa tiedustelutietoa Venäjän joukkojen liikkeistä. Siksi Venäjä saattaisi jättää joukkojen lähettämisen viime tinkaan. Venäjä ei pysty tekemään täydellistä yllätyshyökkäystä, mutta nopeat ja viime hetken sijoittelut antaisivat pienen taktisen yllätyksen elementin.

Venäjän ja Ukrainan välinen raja on 500 kilometriä pitkä. Tämä antaa Donin mukaan Moskovalle useita vaihtoehtoja hyökkäyspaikan valitsemisessa.

Hyökkäys kaakkoon

Donin mukaan Venäjä haluaisi nopean ja selvän voiton. Siksi Ukrainan kahtia jakavan Dnepr-joen ylittäminen Kiovan läheisyydessä ei olisi hyvä vaihtoehto, koska venäläisjoukot jumittuisivat asutuskeskustaisteluihin eivätkä voisi käyttää hyväkseen panssarijoukkojen, ilmavoimien, tykistön ja liikkuvuuden tuomia etuja.

– Siksi todennäköisempi suunnitelma olisi hyökkäys kaakkoon, jolloin venäläisjoukkojen oikea laita voisi ankkuroitua Dnepr-jokeen ja vasen laita Venäjään. Ilmaherruus varmistaisi, että Ukrainan joukot eivät pystyisi ylittämään jokea ja uhkaamaan Venäjän oikeaa sivustaa.

Donin mukaan hyökkäys kulkisi Donetsin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” kautta kohti Krimin niemimaata ja Mustaamerta. Lopulta hyökkäysjoukko kohtaisi Venäjän miehitysjoukot Krimillä.

– Venäläisjoukot kohtaisivat varmasti aluksi järjestäytyneitä ukrainalaisia yksiköitä ja kärsisivät tappioita. Puolustajat kykenisivät valmisteltujen asemien turvin aiheuttamaan huomattavaa vahinkoa avomaastossa liikkuville venäläisjoukoille.

Don korostaa, että Jelnjaan kerätyt joukot eivät riitä Venäjän sotilasdoktriinin mukaiseen operaatioon. Siksi hyökkäysoperaatio tarvitsisi paljon lisävahvistuksia tai poliittisen ja sotilaallisen johdon pitäisi hyväksyä doktriinissa määriteltyä selvästi pienempi joukkomäärä.

– Venäjän tappiot olisivat suuremmat kuin Ukrainan, koska venäläissotilaita ei olisi tarpeeksi laajalla rintamalla verrattuna suurilukuisempaan mutta huonommin varustettuun puolustajaan.

Donin mukaan vastarinta Dneprin itäpuolella kuitenkin heikkenisi nopeasti ukrainalaissotilaiden väsymyksen, polttoaine- ja ammuspuutteen sekä Venäjän ilmavoimien rajujen hyökkäysten vuoksi.

– Taistelutahdon ja täydennysten kuihtuessa Ukrainan vastarinta romahtaisi Dneprin itäpuolella noin kuukauden jälkeen.

– Saatuaan Itä-Ukrainan hallintaansa Moskova tarvitsisi tauon suunnitellakseen invaasion toista vaihetta, jos sellainen tulisi. Moskova voisi olla tyytyväinen itäosaan ja pysähtyä siihen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt