Kuntarahoitus ennakoi talouden koronataantuman jäävän pelättyä lievemmäksi, jolloin bruttokansantuotteen laskua kertyisi 3,5 prosenttia.
Laaja-alaisen toipumisen arvioidaan alkavan ensi kesänä, jos kattava rokotesuoja saavutetaan siihen mennessä. Ensi vuoden talouskasvu voisi olla huomattavasti ennustettua ripeämpää, jos rokotukset etenevät vauhdikkaammalla tahdilla.
Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteessa bruttokansantuotteen kasvun ennakoidaan jäävän ensi vuonna kahteen prosenttiin. Vuositason kasvuhuippu tulee vuonna 2022, jolloin kasvun odotetaan nousevan 3,5 prosenttiin.
– Suomen talouskehitys on kuluvana vuonna jaksanut kerta toisensa jälkeen yllättää myönteisesti. Uusimpien neljännesvuositilinpitolukujen mukaan Suomen kokonaistuotanto supistui kevään koronakriisissä aiempia arvioita vähemmän ja elpyi kesäkuukausina odotuksia vahvemmin, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa tärkein syy talouden iskunkestävyydelle on ollut useimpia muita maita rauhallisempi epidemiatilanne.
– Vuoden alusta lukien Suomen bkt on supistunut vain 2,2 prosentilla, mikä on kansainvälisesti vertaillen hyvin maltillinen pudotus, Vesala jatkaa.
Kunnille merkittäviä tulojen menetyksiä
Kuntarahoitus arvioi keskimääräisen työttömyysasteen nousevan vuonna 2021 vain hieman kuluvan vuoden 7,9 prosentin tasosta 8,2 prosenttiin ja laskevan vuonna 2022 7,8 prosenttiin. Elpymisvaiheen jälkeen konkurssisuman purkaminen ja pitkäaikaistyöttömyyden nousu voivat silti tuoda pidemmäksi aikaa kitkaa talouskasvulle.
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallion mukaan kuntasektorin pitkän aikavälin ongelmat eivät ole hävinneet korona-aikana.
– Korona on aiheuttanut kunnille merkittäviä tulojen menetyksiä sekä kuntaverojen että etenkin maksutuottojen vähenemisen kautta. Vaikka valtio korvaa suuren osan menetyksistä, julkiselle taloudelle niistä aiheutuu mittava menoerä, Kallio sanoo.
Näkymiä sumentaa myös suunnitteilla oleva sote-uudistus, joka muuttaisi käyttötalouden rahoitusta. Vahvan veropohjan kunnat joutuisivat luopumaan suhteellisesti enemmän verotuloistaan ja saisivat tasoitukseksi valtiolta tulonsiirtoja.
Uusien hyvinvointialueiden alijäämän tasapainottamisessa riittää myös työtä.
– Yhtälön ratkaiseminen vaatii kunnilta innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi uudenlaisia yhteistoimintamalleja ja keskinäisten resurssien jakamista. Samaan aikaan kunnat ovat tällä vuosikymmenellä ennennäkemättömän suuren palvelurakenteen uudistustarpeen edessä, kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarve vähenee, mutta vanhuspalveluiden tarve kasvaa rajusti, Esa Kallio toteaa.
Q4 #SuhdanneEnnuste ulkona!
Talouden #korona'kestävyys jaksaa yllättää:
📉 Tuotanto supistui keväällä odotettua vähemmän
📈 Ja elpyi kesällä odotettua enemmän
❗#Työvoima'n määrä lähes kriisiä edeltävällä tasollaLue @TimoVesala'n arvio #talous tilasta!https://t.co/4BnLeyiohp
— Kuntarahoitus – MuniFin (@Kuntarahoitus) December 2, 2020
