Vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain korvauksia murtovahingoista 35 miljoonaa euroa. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

”Rikosilmoituksia ei ehkä tehdä, jos tutkinta takkuaa”

Finanssiala toivoo lisää poliiseja, koska omaisuusrikokset ja lievät pahoinpitelyt selviävät yhä harvemmin.

Poliisilla ei Finanssiala ry:n mukaan riitä resursseja päivittäisten rikosten tutkintaan eikä rikosten ennaltaehkäisyyn. Erityisesti omaisuusrikokset ja lievät pahoinpitelyt selviävät yhä harvemmin. Rikosten selviämisessä on myös suuria alueellisia eroja.

– Tekeviä käsipareja on yksinkertaisesti liian vähän, toteaa Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen.

Tietoon tulleen rikollisuuden määrässä ei liiton mukaan ole suuria muutoksia, mutta tutkijoita on vähemmän. Poliisien määrä on vähentynyt tällä vuosikymmenellä 700:lla. Karhusen mielestä poliisien määrää on lisättävä runsaasti.

– Pahimmillaan arkirikosjuttujen tutkinnan takkuaminen saattaa johtaa siihen, etteivät kansalaiset ja yritykset enää tee rikosilmoituksia. Myös suistumisonnettomuuksien kaltaisten liikennerikosjuttujen tutkinta on puutteellista. Se on vakuutusalan kannalta huono asia. Poliisin tekemällä tutkinnalla on suuri merkitys korvauspäätöksen tekemisessä, Karhunen muistuttaa.

Vakuutusala tekee poliisin ja muiden viranomaisten kanssa yhteistyötä muun muassa talousrikosten torjunnassa. Karhusen mielestä yhteistyötä voitaisiin hyvin laajentaa varkauksien kaltaiseen arkirikollisuuteen.

– Yhteistyössä voitaisiin esimerkiksi luoda poliisin nettisivuille oleva palvelu, josta näkisi suoraan, mitä yksilöityä omaisuutta on rikoksella viety. Tämä tapahtuisi tietenkin vain asianomistajan luvalla, Karhunen ehdottaa.

Vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain korvauksia murroista aiheutuneista vahingoista 35 miljoonaa euroa. Summan päälle tulee muitakin rikosvahinkoja, kuten tulipalot ja petokset.

Karhunen kiinnittää huomiota myös pankkien ja vakuutusyhtiöiden työntekijöiden turvallisuuteen. Karhusen tietoon on tullut tapauksia, joissa työntekijä on irtisanoutunut jouduttuaan asiakkaan jatkuvan häiriköinnin kohteeksi.

Finanssiala ry kannattaa aloitetta yhteisölähestymiskiellosta, jonka avulla häirikköä voisi estää asioimasta tietyssä liikkeessä. Esimerkiksi pankkitilin avaaminen ja lakisääteisten vakuutusasioiden hoitaminen tapahtuisi Karhusen mukaan sitten asiamiehen välityksellä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt