Reza Abdali. KUVA: YEPP

Reza Abdali tuli Suomeen sotaa pakoon – nyt hän johtaa kokoomusnuoria

Reza Abdali korostaa suomen kielen osaamisen ja integraation merkitystä.

Kokoomuksen puoluvaltuuston varapuheenjohtaja Ali-Reza Abdali nimitettiin kesäkuussa kokoomusnuorten virkaatekeväksi puheenjohtajaksi vuoden loppuun saakka, kun espoolainen Henrik Vuornos siirtyi kookomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon erityisavustajaksi.

Abdalin tie politiikkaan ei ole ollut aivan tavanomainen. Kokoomusnuorten tuore puheenjohtaja muutti perheensä kanssa Afganistanista sotaa pakoon  vuonna 1998, kun talibanit valloittivat perheen kotikaupungin Mazar-i-Sharifin. Ennen Suomeen tuloa Abdali asui Iranissa pakolaisena lähes viisi vuotta.

– Iranissa on todennäköisesti miljoona sotapakolaista, jotka lähtivät Afganistanin sisällissodan alkamisen jälkeen ja sen aikana. Iranin ja Afganistanin kulttuurit ovat hyvin lähellä toisiaan, Abdali kertoo Verkkouutisten haastattelussa.

Suomeen Abdali tuli 10-vuotiaana YK:n kiintiöpakolaisohjelman kautta vuonna 2003. Suomessa opiskelu alkoi Abdalin sanoin erilliseltä ”mamuluokalta”, joka oli sijoitettu aivan koulurakennuksen toiseen päähän, kauas tavallisista luokista. Luokalla ei ollut yhtään suomalaista.

– Aloitin koulunkäynnin 5-6-vuotiaana Iranissa. Jouduin vaihtamaan koulua puolen vuoden välein, koska Iranissa kaikki afganistanilaisten koulut oli vuokrattu isoista taloista käyttöön niin, että luokkahuoneina toimivat isot huoneet, joissa istuttiin lattialla. Opettajien pedagoginen osaaminen oli aika heikkoa, mutta kotona opin enemmän.

– Kaikki länsimaalaiset kirjaimet olivat minulle uusia, kun tulin Suomeen ja totta kai kielikin oli uusi. Ensimmäisen vuoden keskityin suomen kielen opiskeluun ja vuoden opiskelun jälkeen siirryin jo suomalaiselle luokalle.

Kielitaito karttui nopeasti

Reza Abdali korostaa kielen osaamista välttämättömänä turvapaikanhakijoiden integraation kannalta.

– Totta kai kielellä on valtava merkitys. Kielen oppiminen vaatii sitä, että oppii kielioppia, mutta myös kuuntelee ja käyttää kieltä. Niillä on vähintään yhtä suuri merkitys.

Abdali kertoo opiskelleensa suomen kieltä nuorena päivittäin. Yhteiskunnallisista asioista hän kiinnostui lukiossa.

– Minähän otin kielen opiskelun niin tosissani, että kirjoitin monta sivua suomea vihkoon päivittäin. Kirjoitin ihan mitä vaan, mitä mieleen tuli. Nyt minulla on varmaan joku käsivamma, että aina pitää kirjoittaa kun istun jossain, Abdali naurahtaa.

– Harjoittelin päivittäin peilin edessä äng-äänteitä ja soitin jopa pilapuheluita ystäville. Tarkoitus oli se, että he eivät tunnistaisi äänestäni aksenttiani, joka minulla oli. Myöhemmin opin, etten pääse siitä koskaan täysin eroon, hän jatkaa pilke silmäkulmassa.

”Pakolaispolitiikassa tehdään virheitä”

Tällä hetkellä puolet ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu alueella, jonka pinta-ala kattaa 0,4 prosenttia Suomesta. Yhteensä 39 postinumeroalueella ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on yli 20 prosenttia. Näistä suurin osa sijoittuu pääkaupunkiseudulle.

Reza Abdali pitää ulkomaalaistaustaisen väestön eriytymistä ja radikalisoitumista turvallisuusriskinä.

Abdali on toiminut vuodesta 2018 yhtenä Euroopan kansanpuolueen nuorten (YEPP) johtohahmoista. KUVA: YEPP

– Suomessa on kantaväestönkin osalta paljon pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Tärkeää olisi, että turvapaikanhakijoita pyrittäisiin hajauttamaan eri puolille Suomea niin, ettei taloudellisten syiden takia synny vastaavanlaisia ongelmia ulkomaalaistaustaisten keskuudessa. Näissä väestöryhmissä ongelmat ovat moninkertaiset.

Abdali pitää huolestuttavana, että Suomeen on muodostumassa yhteisöjä, jotka ”ovat suomalaisen yhteiskunnan sisällä, mutta noudattavat täysin eri yhteiskunnan sääntöjä ja normeja”. Hän pitää Ruotsia varoittavana esimerkkinä.

– Ongelmaan on tartuttava nopeasti. Jo toisen sukupolven maahanmuuttajan kohdalla olemme jo myöhässä. Siis jos minun lapseni radikalisoituisivat, niin virhe olisi jo tapahtunut, Abdali naurahtaa.

Turvapaikanhakijoiden määrää rajoitettava

Reza Abdali olisi valmis siirtymään turvapaikkapolitiikassa malliin, jossa Euroopan unionin rajoille itse hakeutuvia siirtolaisia otettaisiin unioniin yhä tiukemmilla perusteilla. Vastaavasti hän korottaisi Suomessa esimerkiksi kiintiöpakolaisten määrää, koska he tarvitsevat apua usein eniten.

– Schengen on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä saavutuksista. Siksi meidän täytyy pitää huolta Schengenin kestävyydestä eikä alueen tulevaisuutta ei saa vaarantaa vastuuttomalla turvapaikkapolitiikalla. Turvapaikkahakemusten määrää tulisi pyrkiä vähentämään ja viedä kehitys poliittisilla toimilla siihen suuntaan, ettei turvapaikan hakemista enää tapahtuisi.

Abdalin mukaan ilmiö on synnyttänyt salakuljetusta ja ihmiskauppabisnestä, joka on asettanut ihmisten henkiä vaaraan. Kehitys voidaan Abdalin mukaan lopettaa vain muiden Euroopan valtioiden kanssa yhteistyössä.

– Me emme voi auttaa vain niitä, jotka itse pääsevät tänne. Meidän täytyy nähdä koko kokonaisuus. Kun otamme kiintiöpakolaisia, voimme kohdistaa avun erityisesti heikossa asemassa oleviin, kuten perheisiin ja lapsiin.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt