Reserviläiset osallistuivat puolustusvoimien harjoitukseen maaliskuussa 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Reserviläiskouluttajille halutaan lisävaltuuksia

Nykylainsäädännön sanotaan rajoittavan reserviläisten oikeuksia järjestää koulutusta ja ammuntoja ilman puolustusvoimien kantahenkilökunnan läsnäoloa.

Puolustusministeriössä työstetään parhaillaan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämissuunnitelmia. Pohdittavana on muun muassa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvan sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) puolustusvoimille.

Myös koko vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntö on menossa lähikuukausina tarkasteluun.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen suurinta jäsenjärjestöä, Reserviläisliittoa johtava Ilpo Pohjola tukee molempia uudistushankkeita ja muistuttaa, että reserviläisten vapaaehtoisella kouluttautumisella on jo nyt merkittävä rooli Suomen puolustusjärjestelmässä.

– Puolustusvoimien 280.000 hengen sodan ajan vahvuudesta reserviläiset muodostavat yli 96 prosenttia. Vuositasolla kertausharjoituskutsun saa 18.500 reserviläistä mutta MPK:n koulutukseen osallistuu yli 50.000 henkilöä. Heistä selvä enemmistö on reserviläisiä, Pohjola toteaa tiedotteessaan.

Nykylainsäädäntö rajoittaa vahvasti reserviläisten oikeuksia järjestää koulutusta ja ammuntoja ilman Puolustusvoimien kantahenkilökunnan läsnäoloa. Puheenjohtaja Pohjolan mielestä tärkeää olisi nyt lisätä reserviläisten toimintaoikeuksia ja -valtuuksia.

– Puolustusvoimien aseilla tapahtuva harjoittelu ja ammunnat vaativat aina kantahenkilökunnan läsnäoloa, mikä on erityisen hankalaa sekä kallista viikonloppuisin ja iltaisin, jolloin valtaosa vapaaehtoistoiminnasta ja -koulutuksesta tapahtuu. On vaikea ymmärtää, miksei tätä toimintaa voi hoitaa vaikkapa Puolustusvoimien auktorisoimien reserviläiskouluttajien johtovastuulla, Pohjola kysyy.

Lakisääteisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutustoiminnasta vastaavat sen vapaaehtoiskouluttajat. Parista tuhannesta kouluttajasta jo lähes tuhat on Puolustusvoimien auktorisoimia ja määrä kasvaa muutamalla sadalla vuosittain.

Pohjola näkee tärkeänä myös Puolustusvoimien palveluksesta reserviin siirtyvän kantahenkilökunnan paremman hyödyntämisen vapaaehtoiskoulutuksessa. Tämä edellyttäisi sitä, että koulutus- ja toimintaoikeudet säilyvät myös reserviin siirtymisen jälkeen. Nyt näin ei ole.

– Tuntuu hullulta, että kolme vuosikymmentä ammuntoja ja koulutusta Puolustusvoimissa johtanut upseeri menettää kaikki toimintaoikeutensa reserviin siirtyessään. Eihän pitkä kokemus ja osaaminen häviä mihinkään yhdessä yössä eikä edes vähän pidemmälläkään aikajänteellä.

Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudelleenjärjestämistä selvittänyt työryhmä jätti esityksensä puolustusministeri Jussi Niinistölle 20.12.2017.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt