Suomessa kerättiin viime vuonna erilaisia käytöstä poistuneita autojen renkaita peräti 57[nbsp]152 tonnia. Määrä vastaa painoltaan noin 57[nbsp]000 pientä henkilöautoa.
– Keräysluvut näyttävät oikein hyviltä, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.
Edellinen ennätys oli vuodelta 2015 (55[nbsp]453 tn) parani 1[nbsp]699 tonnilla. Vuoden 2017 keräysmäärään eli 54[nbsp]940 tonniin verrattuna määrä kasvoi 2[nbsp]212 tonnia.
Taustalla vaikuttavat muun muassa niin yhteiskunnalliset kuin ilmastollisetkin syyt.
– Parantunut taloustilanne on vauhdittanut rengaskauppaa. Samalla haasteelliset ajokelit viime talvina ovat vaatineet renkailta pitoa ja hyvää kuntoa. Tämä puolestaan on näkynyt kierrätykseen lähtevien, käytöstä poistuneiden renkaiden kasvavana määränä, Tuominen toteaa.
Renkaiden kierrätys- ja hyötykäyttömäärät ovat Suomessa jo useita vuosia olleet lähes sata prosenttia. Olosuhteiden lisäksi toinen syy kasvaville keräysmäärille löytyy hiotusta kierrätysjärjestelmästä.
Kierrätysjärjestelmän toisessa päässä eli uusiotuotteiden valmistuksessa kehitys näkyy raaka-ainemäärien kasvuna. Myös renkaiden hyötykäyttömäärä kasvoikin vanhasta vuoden 2015 ennätyksestä lähes 13860 tonnia.
Suurin osa rengasmateriaalista on pitkään käytetty infrarakentamisessa korvaamaan maaperän kiviaineksia. Viime vuonna voimaan astuneen, maanrakennustöitä säätelevän MARA-asetuksen myötä kierrätysmateriaalin käyttö maanrakentamisessa tehostui entisestään.
– Viime vuosina rengasmateriaalin hyötykäytössä on otettu suuria harppauksia myös esimerkiksi vedenpuhdistuksessa sekä asvaltin sidosaineena. Pyrimmekin jatkuvasti kehittämään yhä paremmin kiertotaloutta tukevia uusiokäyttötapoja, Tuominen sanoo.
Käytöstä poistettujen renkaiden järjestelmällinen kierrätys käynnistettiin 1995, jolloin rengasalan keskeiset toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätys Oy:n tuottajavastuuseen perustuvan kierrätysvelvoitteen hoitamiseksi.
