Brittitutkimuksen perusteella reaktioaika saattaa olla tupakoinnin veroinen kuolleisuuden ennustaja.
Brittien tutkimuksessa reaktioajat mitattiin viideltätuhannelta 20–59-vuotiaalta mieheltä ja naiselta, joita seurattiin viidentoista vuoden ajan osana suurta terveystutkimusta. Kun mittaustulokset yhdistettiin kuolleisuustietoihin, reaktioajan havaittiin ennustavan kuolleisuutta suhteellisen hyvin.
Riski kuolla seurannan aikana suureni tasaisesti mitä hitaampi reaktiokyky osallistujalla oli tutkimuksen alkaessa. Hidas reaktioaika liittyi kokonaiskuolleisuuteen kaikissa ikäryhmissä sekä sydän- ja verisuonitautikuolemiin osallistujilla, jotka olivat yli 45-vuotiaita seurannan päättyessä. Reaktioaika ei ennustanut syöpäkuolemia.
Hitaaseen reaktioaikaan liitetty vaikutus johtui osin eroista elintavoissa ja terveydessä, mutta ne eivät selittäneet tuloksia täysin. Aiempien tutkimusten valossa vaikuttaakin siltä, että reaktioaika kuvastaa laajasti yksilön neuropsykologista toimintakykyä ja muuta terveyttä.
Reaktiokykyä mitattiin yksinkertaisella testillä, jossa koehenkilön piti nostaa sormi napilta ennalta sovitun merkin nähdessään. Mittaus toistettiin 50 kertaa ja tuloksista laskettiin keskiarvo. Myös mittaustulosten suuri vaihtelu liittyi kuolleisuuteen seurannan aikana.
