Koronarajoitusten vuoksi suljettu ravintola Helsingissä. LEHTIKUVA/TEEMU SALONEN

Ravintola-alan konkurssinäkymät synkkenevät

Yhä useampi matkailu- ja ravintola-alan yritys on konkurssiuhassa.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n jäsenkyselyn mukaan 66 prosentilla matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä liikevaihto alenee vähintään 50 prosentilla huhti-kesäkuussa verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019.

Yhä useampi matkailu- ja ravintola-alan yritys on konkurssiuhan alla (28 %) verrattuna MaRan maaliskuun alussa tekemään kyselyyn (24 %). Lopettaneiden osuus (3 %) on pysynyt samana.

Suurin konkurssi- ja lopettamisuhka on ohjelmapalveluissa (44 %), juhla- ja pitopalveluissa (43 %), pubeilla ja yökerhoilla (37 %), ruokaravintoloilla (33 %) sekä hotelleilla ja kylpylöillä (32 %).

– Liikevaihdon putoamisessa ja konkurssiuhassa näkyy hyvin julkisen vallan rajoitustoimien vaikutus. Ravintola-, matkustus- ja kokoontumisrajoitukset sekä etätyö- ja etäopiskelusuositukset ovat vaikuttaneet rajulla tavalla toimialamme yrityksiin ja työntekijöihin. Valtioneuvoston ja aluehallintoviranomaisten on purettava rajoitustoimia heti, kun ne eivät ole oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Eduskunta on huomauttanut tästä valtioneuvostoa useita kertoja, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Valtioneuvosto on ilmoittanut, että ravintolasulku puretaan ensi sunnuntain jälkeen. Ravintolayrittäjillä ei ole tietoa siitä, millä toiminnan rajoituksilla ravintolat aukeavat.

Lain mukaan valtioneuvosto voi ankarimmillaan rajoittaa ruokaravintoloiden asiakaspaikat puoleen ja anniskelupainotteisten ravintoloiden kolmasosaan, määrätä anniskelun loppumaan kello 17 ja sulkemaan ravintolat kello 18.

– Epätietoisuus ravintoloiden avaamisen edellytyksistä on sietämätöntä yrittäjille ja työntekijöille. Todennäköisesti valtioneuvosto tekee päätöksen torstaina, jolloin yrittäjille jää kolme vuorokautta aikaa tehdä työvuorolistat, tilata elintarvikkeet ja päättää muista avaamiseen liittyvistä asioista taikka päättää, ettei avaaminen ole kannattavaa. Ravintoloiden sulkeminen kello 18 tarkoittaisi illallisia tarjoaville ruokaravintoloille sekä pubeille ja yökerhoille käytännössä sulun jatkamista ilman valtion maksamaa sulkemiskorvausta, Lappi toteaa.

Hän huomauttaa, että eduskunnan päätökset sitovat valtioneuvostoa, kun se päättää ravintolatoiminnan rajoituksista 18.4. jälkeen.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on oikea tilannekuva yrittäjien ja työntekijöiden hädästä. Valtioneuvosto ei toimi vastuullisesti, jos ruokaravintoloiden tulee lopettaa anniskelu kello 17 ja sulkea ovensa kello 18 sulun jälkeen. Myös terasseille tulee asettaa lievempiä rajoituksia. Niissä maakunnissa ja kunnissa, joissa tautitilanne on hallinnassa, tulee asettaa lievemmät rajoitustoimet tai ne tulee poistaa kokonaan, Lappi vaatii.

Valtioneuvosto julkaisi viime viikolla exit-suunnitelman, mikä on positiivista. Valtioneuvoston tulee kuitenkin purkaa rajoitustoimia heti, kun rajoitukset eivät ole oikeasuhtaisia ja välttämättömiä.

– Lukuisat matkailu- ja ravintola-alan yritykset elävät täysin tai suureksi osaksi ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun varassa. Ulkomailta Suomeen suuntautuvaa matkailua tulee avata nopeasti silloin, kun matkailijalla on esittää todistus koronarokotteesta, tuoreesta negatiivisesta koronatestistä tai sairastetusta koronasta. Suomi ei voi edellyttää karanteenia näissä tilanteissa, Lappi sanoo.

Suomen tulee olla EU:n etujoukoissa avaamassa matkailua, koska muuten uhkana on asiakkaiden pysyvä menettäminen ja kymmenien vuosien työn valuminen hukkaan.

– Myös kongressit, messut ja festivaalit tarvitsevat konkreettisen tiedon siitä, miten kesällä ja syksyllä voidaan toimia. Alan yrityksillä on vakuuttavaa osaamista terveysturvallisten tapahtumien järjestämisestä, Lappi toteaa.

Valtion korvattava vahinkoja

Valtion maksamat korvaukset matkailu- ja ravintola-alan yrityksille koronapandemian ja rajoitustoimien aiheuttamista vahingoista ovat olleet MaRan mukaan alimitoitettuja. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alan yritysten kaikki yhteenlasketut valtion maksamat tuet olivat vuonna 2020 vain 193 miljoonaa euroa, kun näiden alojen liikevaihto laski samaan aikaan 2200 miljoonaa euroa.

– Valtio on asettanut pontevasti rajoitustoimia, mutta ollut Pohjoismaiden selvästi kitsain korvaamaan yrityksille aiheutuneita vahinkoja. Tämä heijastuu negatiivisesti myös kykyyn maksaa työntekijöille palkkoja. Valtioneuvoston on valmisteltava nopeasti kustannustuki IV, joka kattaa yrityksille aiheutuvia vahinkoja maaliskuun jälkeiseltä ajalta, Lappi esittää.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt uuden viiden prosentin määräaikaisen arvonlisäverokannan luomista tukemaan pahiten kärsineiden toimialojen ja niiden työntekijöiden asemaa.

– EK:n esitys on erinomainen. Matkailu- ja ravintola-alan yritysten kassat ovat tyhjiä. Kun rajoitustoimia puretaan ja työntekijöitä kutsutaan takaisin töihin, ongelmaksi muodostuu, mistä saadaan rahat työntekijöiden palkkojen ja muiden laskujen maksuun, Lappi sanoo.

Arvonlisäveron alentaminen kohtelee yrityksiä kilpailuneutraalisti erittäin työvoimavaltaisella toimialalla. Se on myös hallinnollisesti yksinkertainen toteuttaa.

– Valtioneuvoston tulisi tehdä kehysriihessä päätös arvonlisäverojen alentamisesta 1.7.2021 lukien 12 kuukaudeksi. Alan toipuminen on valtionkin etu, sillä se on merkittävä valtion verotulojen lähde. Majoitus- ja ravintola-alan verojalanjälki oli noin 2,9 miljardia euroa vuonna 2019. Tästä luvusta puuttuvat vielä muiden matkailutoimialojen valtiolle maksamat verot, Lappi toteaa.

MaRan jäsenkyselyyn vastasi 920 yritystä, joilla on useita tuhansia toimipaikkoja ja kymmeniä tuhansia työntekijöitä seuraavilta toimialoilta.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt