Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen rautatielainsäädännön kokonaisuudistuksesta, selviää liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteesta.
Uudella raideliikennelailla säädettäisiin rautatieturvallisuudesta, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta, rautatiemarkkinoista ja kaupunkiraideliikenteen hallinnasta.
Laki korvaisi voimaan tultuaan voimassa olevan rautatielain ja kaupunkiraideliikennelain. Ehdotus sisältää myös muutoksia liikennepalvelulakiin.
Uudistuksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön EU:n neljäs rautatiepaketti, jolla turvataan EU:n jäsenvaltioissa avoin markkinoillepääsy kotimaan henkilöliikennepalveluihin ja uudistetaan rautatieliikenteen lupavaatimuksia.
Lailla säädettäisiin avoimesta markkinoillepääsystä ja tasapuolisista edellytyksistä käyttää rataverkkoa kotimaan henkilöliikenteessä.
Toimivaltainen viranomainen ei voisi antaa yksinoikeutta yhdelle rautatieyritykselle automaattisesti edes silloin, kun se tekee rautatieyrityksen kanssa tukijärjestelyn julkisesta palveluvelvoitteesta.
Suomessa hallitus julkisti elokuussa 2017 suunnitelman rautateiden henkilöliikennepalvelujen avaamisesta kilpailulle.
Rataverkon haltija voisi ulkoistaa tehtäviään ulkopuoliselle taholle, kunhan tämä taho ei ole rautatieyritys.
Rautatieyritykset voisivat jatkossa hakea yhtenäistä turvallisuustodistusta ja kaluston markkinoillesaattamislupia joko Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta tai EU:n rautatievirastolta.
EU-virastolta näitä lupia voisi hakea aina, mutta Liikenteen turvallisuusvirastolta vain Suomen sisäistä rautatieliikennettä varten.
Yksityisraiteen haltija voisi valita EU-sääntelyyn perustuvan turvallisuusluvan sijasta kevyemmän ilmoitusmenettelyn.
Lisäksi yksityisraiteiden kalusto voitaisiin ottaa käyttöön EU-sääntelyä kevyemmällä käyttöönottoluvalla. Sama koskisi museoliikennettä.
Liikenteen turvallisuusviraston yhteydessä toimivan rautatiealan sääntelyelimen tehtävät lisääntyisivät.
Sääntelyelin arvioisi jatkossa sitä, voidaanko toimivaltaisen viranomaisen ja rautatieyrityksen välillä tehtyjen julkisen palveluvelvoitteen sopimuksilla rajoittaa rautateiden henkilöliikenteen avointa markkinoillepääsyä.
