Tatmadaw-nimellä tunnetuilla asevoimilla on nykyisessä parlamentissa 25 prosenttia paikoista. Perustuslakia ei voi muuttaa kuin yli 75 prosentin enemmistöllä.
NLD esittää armeijan osuutta vähennettäväksi marraskuun vaaleissa 15 prosenttiin, seuraavissa vaaleissa 10 prosenttiin ja vielä vuonna 2030 pidettävissä vaaleissa 5 prosenttiin paikoista.
Myanmarin vähemmistökansoja edustavat puolueet taas tahtovat armeijan kiintiön lakkautettavaksi kokonaan jo marraskuun vaaleissa. Burman nimen Myanmariksi muuttaneen sotilasjuntan yksinvaltaisesti vuoden 2015 vaaleihin asti hallitsemassa maassa on kuluneen vuosikymmenen aikana sovittu tulitaukoja vähemmistökansojen ja armeijan kesken. Taistelut on kuitenkin aika ajoin aloitettu uudelleen.
Vähemmistökansojen puolueiden mielestä armeija on suurin syyllinen siihen, ettei tulitauoista ole edetty pysyviin rauhansopimuksiin. Myanmarissa huomattavia omaisuuksia hallitseva Tatmadaw on karsastanut vähemmistökansojen pyrkimyksiä päättää itse alueensa luonnonvarojen ja muun varallisuuden käytöstä.
Valtiokansleri Aung San Suu Kyin johtamassa Demokratialiitossa uskotaan armeijan suostuvan helpommin poliittisen asemansa asteittaiseen heikentämiseen. Takuita tästä ei kuitenkaan kenelläkään ole.
Myanmarissa käytävissä keskusteluissa on usein vedottu Kaakkois-Aasian suurimman valtion Indonesian kokemuksiin. Siellä armeija sai vuosituhannen vaihteessa diktaattori Suharton kukistumisen jälkeen 25 prosenttia parlamenttipaikoista, joista se joutui luopumaan jo heti seuraavissa vaaleissa. Sotilasurallaan rikastuneet kenraalit ovat tämän jälkeen perustaneet tuekseen uusia puolueita.
Toinen keskeinen NLD:n esittämä muutos perustuslakiin on armeijan veto-oikeuden vaikeuttaminen.
Nykyisen yli 75 prosentin määräenemmistön sijasta NLD tahtoo, että perustuslakia koskevat muutokset voitaisiin tehdä, kun kaksi kolmasosaa parlamenttiin vaaleissa valituista edustajista niitä kannattaa. Tällöin armeijalla ei olisi enää veto-oikeutta, koska sen perustaman puolueen odotetaan voittavan korkeintaan muutaman paikan jaossa olevista 235 edustajainhuoneen paikasta. Parlamentin toisena kamarina toimii kansallisuuksien neuvosto, mutta suurinta valtaa käyttää edustajainhuone.
Vuoden 2015 vaalit olivat laatuaan ensimmäiset rehelliset sitten vuoden 1990, joiden tuloksen sotilasjuntta mitätöi. NLD voitti viisi vuotta sitten jaossa olleista paikoista yli 80 prosenttia.
Marraskuun vaaleissa valtiokansleri Aung San Suu Kyin puolueelle ennustetaan rökäletappiota.
Viime vaaleissa NLD sai paljon paikkoja myös vähemmistökansojen alueilta. Nyt ns. etniset puolueet ovat asettamassa omia ehdokkaitaan niiden petyttyä Aung San Suu Kyin hallintoon ja sotilasjuntan politiikan myötäilyyn.
Myös kansainvälisessä valokeilassa ollut maailmanjärjestö YK:n arvostelema, Rakhinen osavaltion rohingya-väestön sorto ja maanpakoon ajaminen Bangladeshiin vaikuttaa asemaltaan vakiintuneempien vähemmistökansojen tilanteeseen.
Shanin, Monin, Kachinin ja muiden vähemmistökansojen valtioissa pelätään, että jos armeijan annetaan jatkaa rohingyojen mielivaltaista kohtelua, voi samantyyppinen väkivalta jatkossa kohdistua myös heihin.
Myös burmalaisen valtaväestön pienemmät puolueet ovat muodostaneet vaaliliiton ja aikovat haastaa NLD:n johtoaseman. Yhdeksän puoluetta on muodostanut UPPA-nimellä kulkevan allianssin, jonka merkittävimmät voimat ovat Työväen puolue ja Maanviljelijöiden liitto. Niiden edustajien mukaan NLD ei ole kyennyt tuomaan riittävällä tavalla esiin työväestön ja maanviljelijöiden ääntä.
UPPA sanoo asettavansa ehdokkaita myös vähemmistökansojen alueilla, mutta vain yhteisymmärryksessä etnisten puolueiden kanssa.
Maataloudesta, teollisuudesta ja palveluista elävän yli 50 miljoonaisen Myanmarin väestöstä yli 65 prosenttia kuuluu pääväestö burmalaisiin ja noin kolmasosa vähemmistökansoihin.
