Hoivayhtiö Esperi Carella on toimintansa parantamisessa vielä paljon tekemistä, yhtiön perustama ulkoinen asiantuntijaryhmä arvioi tuoreessa raportissaan.
Hoiva-alan asiantuntijoista koostuvan ryhmän mukaan toiminnan puutteet liittyvät muun muassa johtamiseen, esimiestyöhön, koulutukseen, työtapoihin ja ylimitoitettuihin lupauksiin. Organisaatiossa yksiköiden ja kuntien väliset erot ovat suuria.
Laaturyhmän puheenjohtajana toimineen professori, geriatri Jaakko Valvanteen mukaan asukkailta ei välttämättä kysytä, mitä he haluavat ja mitä he tarvitsevat. Esperi Care on käyttänyt toiminnassaan laatumittareita, mutta ne mittaavat vain teknisiä suoritteita, eivät esimerkiksi vanhusten kohtaamisen ja kohtelun laatua. Ne eivät kuvaa tavallisen arjen aktiviteetteja.
– Asiakkaita ärsytti lapsellinen puuhastelu. He toivoivat mahdollisimman normaalia aikuisen elämää, laaturyhmän raportissa kerrotaan.
– Asukkaat toivoivat yhteisiä lauluhetkiä, muisteloita, tarinoiden jakamista, tansseja, musiikkia, yhteistä aikaa, monenlaista ohjelmaa. Haluttiin hoitajilta aikaa. Toivottiin saunomista ja kovia löylyjä, asukkaiden toiveita kuvataan.
Raportin mukaan asukkaiden omaiset pitivät läheisiinsä ja hoitajiin yhteyttä vaihtelevasti. Raportista paljastuu, että monilla asukkailla oli liian vähän vaatteita. Hoitajat joutuivat hakemaan heille vaatteita jopa kirpputorilta, jos vanhuksella ei ollut varaa tai omaiset eivät huolehtineet vaatteista.
Omaiset olivat joissakin hoivakodeissa lähinnä riesa, eikä käytös heitä kohtaan ollut ystävällistä. Toisaalta omaiset eivät aina ymmärtäneet hoivakodin pelisääntöjä. Viestinnässä oli selviä puutteita.
Saattohoidossa räikeitä puutteita
Yksi raportin kovimmista puutteista koski saattohoitoa. Raportin mukaan hoitohenkilökunnalla oli vain niukasti koulutusta saattohoitoon. Saattohoidon ohjeistus oli yksiköissä puutteellista, eivätkä työntekijät eivät aina tunnistaneet vanhusten kipua ja kivun hoito oli puutteellista silloinkin, kun kipu oli tunnistettu.
Erityisesti akuuteissa tilanteissa lääkkeiden saamisessa oli viivästyksiä tai ne puuttuivat jopa kokonaan.
Asiantuntijaryhmän mukaan yhtiö on kuitenkin kääntänyt kurssiaan parempaan suuntaan. Raportin mukaan Esperi caren johto on jo kehittänyt johtamiskulttuuriaan ja sidostryhmätoimintaa osallistavaan ja kannustavaan suuntaan, parantanut prosesseja ja tiedonkulkua ja järjestänyt asukaskokouksia.
Ryhmä arvioi, että vanhustenhoitokriisin puhkeamisen jälkeen yhtiössä ei ole enää tähdätty kasvuun, vaan huomio on ollut laadussa ja henkilöstössä.
Asiantuntijaryhmä perehtyi Esperi Caren toimintaan muun muassa tekemällä lukuisia käyntejä satunnaisesti valittuihin hoivakoteihin. Ryhmä perustettiin yhtiön toimesta viime vuonna vanhustenhoidosta syntyneen kohun myötä.
