Ranskan presidentti Emmanuel Macron valmistelee eurooppalaisten sotilasjoukkojen perustamista. 10 EU-maan on tarkoitus allekirjoittaa kesäkuussa European Intervention Forcea eli euroopppalaisia interventiojoukkoja koskeva aiesopimus.
Verkkouutisten saamien tietojen mukaan aiesopimuksen tulevat allekirjoittamaan Ranskan lisäksi Britannia, Saksa, Italia, Espanja, Hollanti, Belgia, Portugali, Tanska ja Viro. Viro on ainoa Suomen naapurimaista, joka on liittymässä Macronin joukkoihin. Suomalaisvirkamiehet vahvistavat, että Ranska on kysynyt myös Suomen kiinnostusta. Samoin kutsun ovat saaneet Ruotsi ja EU:n ulkopuolisista maista Norja. Toistaiseksi Suomi ei ole kuitenkaan lähdössä mukaan.
Hanke valmistella jo pitkään
Mukana olevien maiden on määrä koordinoida sotajoukkojensa toimintaa tulevaisuuden operaatioita silmällä pitäen, toimia yhdessä hätätilanteissa, kehittää yhteinen strateginen kulttuuri sekä jakaa analyysejä ja ennusteita kohteista, jotka vaativat sotilaallista väliintuloa.
Ranskan hallitusta edustavan virkamiehen mukaan eurooppalaiset interventiojoukot ovat suoraan EU:n pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön (PRY) korvaaja ja kilpailija. Saman vahvistaa entinen Slovakian Nato-suulähettiläs ja Naton strategisen konseptin neuvonantaja Tomáš Valášek. Puolustuspolitiikan tutkija Valášek johtaa nykyisin arvostettua Carnegie Europe -tutkimuslaitosta.
– Euroopan interventiojoukoilla ei ole mitään tekemistä EU:n kanssa. Macron haluaa toimia EU-instituutioiden ja sopimusten ulkopuolella.
Valášek huomauttaa, että Macron puhui jo Sorbonnen yliopistossa viime syksynä pitämässään EU-linjapuheessa Euroopan, ei EU:n puolustuksesta.
– Hänellä oli tämä suunnitelma mielessään jo silloin, Valášek kuvailee Verkkouutisille.
”Sotilaallinen Erasmus” Ranskan johdolla
Carnegie Europen johtajan mukaan Macronin kabinetissa ovat etusijalla Ranskan intressit. Maalla on paljon sotilaallista voimaa, se on ydinasevalta ja hallitsee alueita ympäri maailman. Macronin tavoitteena on luoda puolustusstrategia, joka vahvistaa Ranskan kykyjä toimia vakauttajana niissä maailman kolkissa, joilla on merkitystä Ranskalle.
Euroopan interventiojoukkojen on tarkoitus olla ”sotilaallinen Erasmus” eli eräänlainen sotilasvaihto. Mukana olevien maiden sotilaat menevät Ranskaan harjoittelemaan ranskalaisten joukkojen kanssa Ranskan rahoituksella. Valášekin mukaan he oppivat paitsi Ranskan tavat toimia, myös ranskalaisen maailmankatsomuksen.
– Ajatuksena on, että koulutuksen jälkeen upseerit palaavat kotimaahansa valmiina taistelemaan maailmalla Ranskan johdolla, selittää Valášek.
Ranskan köykäinen panos PRY-hankkeisiin kertoo, ettei maata kiinnosta hidassoutuinen, 25 jäsenmaata yhteen kokoava EU:n puolustusyhteistyö. Valášek muistuttaa, että PRY on Saksan tahdon mukainen. Liittokansleri Angela Merkel kavahtaa eritahtista EU:ta. Hän haluaa pitää kaikki EU-maat mukana kehityksessä.
– PRY vie EU:n puolustusintegraatiota eteenpäin lähinnä paperilla, ei sisällön ja tulosten osalta, toteaa Carnagie Europen johtaja.
Macronin harvojen ja valittujen maiden sotajoukkoihin pääsee sen sijaan mukaan vain, jos sitoutuu kasvattamaan puolustusmenoja, lisäämään joukkoja ja toimimaan operaatioissa Ranskan johdolla.
Britannian mukanaolo tärkeintä
Ranskalle tärkeintä on saada EU:sta eroava Britannia mukaan. Valášek huomauttaa, että Britannia on ainoa eurooppalainen valtio, jolla on samanlainen ajattelutapa, riskinottokyky, valmius käyttää joukkoja ja ennen kaikkea rahaa ja halua käyttää sitä. Britannian pääministeri Theresa May sopi Macronin kanssa mukaantulosta jo tammikuussa, mutta ei ole julkistanut yhteistyötä. May ei halua suututtaa puoluetovereitaan, joille sana ”Euroopan armeija” on punainen vaate.
Macron on pettynyt, ettei Saksan uusi hallitus ole valmis kasvattamaan puolustusbudjettiaan talouden ylijäämästä ja Nato-sitoumuksista huolimatta. Saksan puolustusbudjetti on tällä hetkellä noin 1,2 prosenttia bkt:stä. Saksa osallistuu kuitenkin kesäkuun alun allekirjoitustilaisuuteen. EU-lähteen mukaan Saksalle on tärkeää pitää silmällä, mitä Britannia ja Ranska puolustuksen osalta sopivat. Valášek epäilee, että käytännössä Saksan panos eurooppalaisten interventiojoukkojen toimintaan on korkeintaan symbolista. Pitkällä aikavälillä Saksa olisi kuitenkin saatava tosissaan mukaan, muutoin joukoilta loppuvat rahat. Vain Saksalla on riittävästi euroja toteuttaa ison mittakaavan uuden sukupolven aseellisia hankkeita.
