Ranska saattaa nousta avainrooliin Euroopan puolustuksessa

Saksa voisi asiantuntijan mielestä saada toivomansa turvatakuut Ranskan presidentti Emmanuel Macronilta.

Tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö on aiempaa epävakaampi ja Yhdysvaltain sitoutuminen yhteisiin turvallisuusrakenteisiin herättää huolta, Saksa tarvitsee kipeästi Ranskan tukea.

Näin arvioi ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Angelos Chryssogelos arvostetun brittiläisen Chatham House -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa. Asetelma tukee hänen mukaansa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin laajempia poliittisia tavoitteita.

– Yhdysvaltain turvatakuut ovat pitkään palvelleet Saksaa hyvin. Ne ovat säästäneet maan raskailta puolustusmenoilta ja niiltä myrskyisiltä väittelyiltä, joita aktiivisempi kansallinen turvallisuuspolitiikka olisi saksalaisten keskuudessa nostattanut, Chryssogelos sanoo.

Suhtautuminen sotilaallisiin panostuksiin on Saksassa ollut niin kansalaisten kuin poliitikkojenkin keskuudessa varsin varauksellista. Taustalla vaikuttavat edelleen kahden maailmansodan traumaattiset kokemukset ja niihin liittyvä kollektiivinen syyllisyydentunto.

Nyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa Chryssogelosin mukaan järkyttää järjestelyä, jolle Saksan koko sodanjälkeinen vaurastuminen ja vallitseva taloudellinen johtoasema ovat rakentuneet.

Saksa tavoitteleekin hänen mukaansa Euroopan turvallisuusratkaisun pikaista uudistamista tavalla, joka turvaa maan oman poliittis-taloudellisen painoarvon ja joka on pasifistisen kansalaismielipiteen hyväksyttävissä. Tavoitteen toteuttamisessa Ranskan rooli on hänen mielestään keskeinen.

– Ilman Ranskaa ei voida rakentaa oikeaa EU:n yhteistä turvallisuutta ja puolustusta, ja ilman sitä Saksa joko altistuisi Trumpin kiristykselle tai joutuisi yksipuolisesti noudattamaan aktiivisempaa turvallisuuspolitiikkaa. Se maksaisi, eivätkä äänestäjät sitä kenties nielisi, Chryssogelos arvioi.

Ranskan puolustusmenot olivat viime vuonna maailman kuudenneksi suurimmat. Toisin kuin Saksa, ydinasevaltio Ranska ei ole epäröinyt ylläpitää korkeaa sotilaallista profiilia ja toteuttaa näyttäviä sotilasoperaatioita kaukana oman alueensa ulkopuolella niin kylmän sodan aikana kuin sen jälkeen.

Kaupantekoa Pariisi-Berliini-akselilla

Syntynyt tilanne avaa Chryssogelosin mielestä presidentti Macronille mahdollisuuden kytkeä toisiinsa oman taloudellisen uudistusohjelmansa läpivienti ja liittokansleri Angela Merkelin toiveet Ranskan suuremmasta roolista Euroopan puolustuksessa.

– Kun Saksalla on tietyt turvallisuustarpeet ja Ranskalla kyky vastata niihin, Macronilla on käytettävissään talouspolitiikan muutoksiin enemmän liikkumavaraa kuin mitä hän on itselleen sallinut, Chryssogelos sanoo.

– Macronin on tavoiteltava järkevää neuvottelutulosta, jossa Ranska tyydyttää Saksan toiveen turvallisuutensa eurooppalaistamisesta ja Berliini puolestaan myöntyy muutoksiin, jotka vievät kohti nykyistä poliittisempaa euroaluetta Ranskan jo vuosia vaatimalla tavalla.

Chryssogelos muistuttaa Saksan ja Ranskan tehneen myös aiemmin järjestelyjä, jotka ovat yhdistäneet taloutta ja suurpoliittista strategiaa. Esimerkkinä hän mainitsee vuoden 1992 Maastrichtin sopimuksen, jossa Euroopan yhdentymisen rinnalle tuotiin Ranskan ajama ajatus Euroopan yhteisestä valuutasta.

Nyt Euroopan yhteisessä puolustuksessa voitaisiin hänen mielestään ottaa Ranskan avulla merkittävä askel eteenpäin, jos presidentti Macronin uudistusohjelma saisi riittävää vastakaikua Berliinistä.

Myös toinen ydinasevaltio Britannia on viestittänyt vahvaa sitoutuneisuuttaan Euroopan puolustukseen Brexitistä huolimatta. Puheet Euroopan yhteisestä puolustuksesta – ja eurooppalaisemmasta Natosta – näyttävät hyvää vauhtia muuttuvan sanoista teoiksi.

HEIKKI HAKALA

Kommentit