Ympäristöministeriön laatimassa vähähiilisen rakentamisen tiekartta asettaa tavoitteeksi hiilibudjetin käyttöönoton vuoteen 2025 mennessä, kertoo Keskisuomalainen. Ministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittisen mukaan hiilibudjetti ”vaikuttaa toimivimmalta ohjauskeinolta” ekorakentamiseen. Mallia hiibibudjetille on otettu Alankomaista, jossa se on jo käytössä.
– Tarkoitus on huomioida rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki rakennusmateriaalien valmistuksesta, kuljetuksesta ja rakennusaikaisesta työmaasta rakennuksen käyttöön, korjauksiin ja lopulta purkamiseen ja purkumateriaalin kierrätykseen saakka. Rakennukselle on varattu tietty määrä päästöjä, ja näissä rajoissa pysyminen pitää osoittaa rakennuslupahakemuksessa, sanoo Kuittinen.
Rakennusteollisuus varoittaa, että hiilibudjetti voi johtaa rakennuslaadun huonontumiseen.
– Ongelmana on, että eri rakennusmateriaalien ominaisuudet ovat hyvin erilaiset esimerkiksi rakennuksen terveellisyyden ja turvallisuuden, muunneltavuuden ja käyttöiän suhteen. Hiilibudjetti tai päästökatto voisi johtaa laadusta tinkimiseen, jos sellainen asetettaisiin vain rakennusmääräykset juuri ja juuri täyttävien vaihtoehtojen mukaan. Rakennuksen pitkäikäisyydestä tai vaikkapa ääneneristyksestä voitaisiin tinkiä, jos niitä parantavat ratkaisut kasvattaisivat hiilibudjettia, kommentoi Rakennusteollisuus ry:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen
Vuorinen huomauttaa myös, että hiilibudjetti määräisi valitsemaan rakennusmateriaalit karkeaan arvioon perustuen jo rakennuslupavaiheessa.
– Se voi jopa estää uusien, innovatiivisten materiaalien ja ratkaisujen käytön.
Ynpäristöministeriön Kuittinen kuitenkin uskoo hiilibudjetin helpottavan rakentamista.
– Hyvä lopputulos voisi syntyä vaikkapa rakentamalla huippuunsa viritetty high tech -talo tai luomutalo, jossa materiaalit ovat hyvin vähähiilisiä ja joka voisi toimia vaikkapa painovoimaisella ilmanvaihdolla.
