Verkkouutiset

Rakentaminen vähenee ensi vuonna selvästi

Rakentamisen määrä kasvaa tänä vuonna, mutta hiipuu ensi vuonna.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kiinteistöjen ammattimaisten omistajien, kiinteistösijoittajien, toimitilajohdon ja rakennuttajien järjestö RAKLIn johtaja Mikko Somersalmen mukaan vuosi ei ole ollut yhtä poikkeuksellinen kiinteistö- ja rakentamisalalla kuin useilla muilla sektorilla.

Noin 40 prosenttia RAKLIn marraskuiseen koronapulssikyselyyn vastanneista kuitenkin kertoi, että korona on vaikuttanut haitallisesti rakennusinvestointeihin. Tähän merkittävänä syynä ovat käytännön haasteet hankkeiden läpiviennissä, esimerkiksi asuntokohteiden saneerauksissa.

– Ensi vuoden osalta 70 prosenttia vastaajista arvioi investointiohjelmansa toteutuvan suunnitellusti. Tämä edellyttää kuitenkin, ettei taloustilanne oleellisesti heikkene ja saatavilla on investointikelpoisia tontteja. Elvytyksen näkökulmasta alalla on keskeinen rooli ja investoinnit onkin suunnattava työllisyyttä ja vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin, kuten energiatehokkuutta parantaviin saneerauksiin, sanoo Somersalmi.

Rakentamisen määrän ennakoidaan Suomessa kasvavan 1–1,5 prosenttia tänä vuonna. Uudistalonrakentamisen lievän laskun tasoittaa maa- ja vesirakentamisen kasvu. Korjausrakentamisen ennakoidaan pysyvän ennallaan.

Erityisesti toimitilarakentamisen aloituksia oli paljon viime vuoden lopussa ja edelleen talvella ennen kriisin puhkeamista, mikä on pitänyt korkealla tasolla tämän vuoden rakentamisen kokonaismäärää. Myös kerrostalorakentaminen on ollut vilkasta. Kerrostalojen aloitusmäärä lähti laskuun vuoden 2018 lopussa, mutta kerrostalorakentamisen määrä on edelleenkin korkealla.

Ensi vuonna RAKLI ennakoi rakentamisen supistuvan 5–7 prosenttia. Asuntojen ja toimitilojen rakentamisen ennakoidaan vähenevän kymmenen prosenttia.

Pääkaupunkiseutu keskeinen moottori

RAKLIn mukaan rakentamisen kehitys on pääkaupunkiseudulla sekä kuluvana että ensi vuonna koko maan kehitystä myönteisempää. Pääkaupunkiseudulla asuinrakentamisen määrä on pysynyt korkealla eikä syksyn myönteisen asuntokysynnän ja aloituskehityksen takia vähenemistä ennakoida myöskään ensi vuodelle.

Yksityinen toimitilarakentaminen on kasvussa ja julkisten rakennusten rakentaminen on vilkasta. Ensi vuosi näyttää lupaavalta, sillä pääkaupunkiseudulla on runsaasti kuluvan vuoden lopulla ja ensi vuoden alussa käynnistettäväksi suunniteltuja rakennushankkeita. Rakennuslupia on myönnetty viime kuukausina paljon liike-, toimisto- ja liikenteen rakennuksille.

Uusien asuntojen aloitusmäärä on pysynyt pääkaupunkiseudulla 14[nbsp]000–15[nbsp]000 asunnon tasolla vuoden 2017 lopulta eikä suurta muutosta ole näkyvissä.

Muualla Suomessa asuntojen aloitusmäärä on supistunut vastaavana aikana lähes 20 prosenttia. Pääkaupunkiseudulle rakennetaan tällä hetkellä lähes 60 prosenttia koko Suomen kerrostaloasunnoista.

RAKLIn mukaan sekä kotimaiset että ulkomaiset suuret asuntosijoittajat jatkavat investointeja pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoilla. Pääkaupunkiseudulla oli lokakuun lopussa tarjolla 35 prosenttia vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista.

Rakennusteollisuus RT:n marraskuun asuntotuotantokysely kertoo, että rakentajat suunnittelevat käynnistävänsä tänä vuonna Helsingin seutukunnassa 6[nbsp]300 ja ensi vuonna 8[nbsp]300 vapaarahoitteista asuntoa.

Epävarmuutta pääkaupunkiseudun tulevien vuosien rakentamisen kehitykseen tuo vuositason väestönkasvun hidastuminen noin 12000 asukkaaseen kuluvan vuoden lokakuussa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen kasvu pääkaupunkiseudulle on 13[nbsp]000–14[nbsp]000 asukasta vuodessa.

Suurin osa kuluvana ja ensi vuonna pääkaupunkiseudulle valmistuvista asunnoista on vuokra-asuntoja. Vuokralle tarjolla olevien vapaarahoitteisten asuntojen määrä on kaksinkertaistunut kuluvana vuonna. ARA-asuntoja aloitetaan ensi vuonna pääkaupunkiseudulle noin 4[nbsp]000.

RAKLIn viime suhdanneraportissa ennakoitu toimitilahankkeiden käynnistymisten lykkääminen on toteutunut vain osittain koronan aiheuttaman epävarmuuden takia. Potentiaalisia hankkeita on paljon ja niitä on uskallettu aloittaa kuluneen kesän jälkeen. Pääkaupunkiseudun kunnat kasvattavat ensi vuoden budjettiehdotuksissa investointeja julkisiin rakennuksiin.

Korjausrakentamisen määrän ennakoidaan pysyvän ennallaan pääkaupunkiseudulla tänä vuonna ja kasvavan hieman ensi vuonna. Koronatilanne on hidastanut korjaushankkeisiin liittyvää päätöksentekoa ja hankkeiden etenemistä.
Pääkaupunkiseudun osuus korjausrakentamisesta on 40 prosenttia ja kerrostalokorjauksista 45 prosenttia.

Lähivuosina nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilisista polttoaineista luopuminen tulee vauhdittamaan korjausrakentamista, RAKLI arvioi.

Infrarakentamisen kasvuksi ennakoidaan koko maassa tänä vuonna kuusi prosenttia. Ensi vuonna hankkeita on käynnistymässä vähän, mutta lähivuosien elvytys- ja MAL-hankkeet kääntävät maa- ja vesirakentamisen kasvuun. Rakentamisen mahdolliset elvytystoimet liittyvät pääosin infrahankkeiden rahoitukseen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)