Asuinaluetta rakennetaan Espoossa. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Rakentaminen supistuu – ”huono uutinen työllisyydelle”

Suomen talous kääntyy kasvuun, mutta rakentaminen ottaa koronaiskun vastaan viiveellä.

Kuluva vuosi on sujunut rakentamisessa selvästi pelättyä paremmin. Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan rakentaminen vähenee kuluvana vuonna vain prosentin verran.

Isompi pudotus on jälkisyklisellä alalla vasta edessäpäin. Ensi vuonna rakentamisen ennakoidaan painuvan neljä prosenttia pakkaselle ja työllisyyden laskun jatkuvan.

Rakennusteollisuuden mukaan ennen koronakriisiä käynnistettyjen hankkeiden suuri määrä, työmaiden pysyminen auki sekä koko talouteen kohdistuneet laajat elvytystoimet ovat kuitenkin kannatelleet rakentamista kuluvana vuonna.

Kuluttajien asunnonostoaikeet nousivat kesällä ennätyksellisen korkeiksi, eikä historiallisen suuri talouskriisi hyydyttänyt suomalaisten asunnonostohaluja.

Rakennusteollisuus toteaa rakentaminen kokonaisuudessaan supistuvan selvästi ensi vuonna, kun taas muiden toimialojen odotetaan kääntyvän kasvuun.

Asuntorakentamista hidastaa rahoituksen kiristyminen. Toimitilarakentamissa koronan aiheuttama epävarmuus tilakysynnästä jatkuu vielä pitkään. Maa- ja vesirakentaminen kääntyy laskuun isojen hankkeiden ja elvytyksen hiipuessa.

Rakennusteollisuuden mukaan asuinrakennusten ja toimitilojen ammattimainen korjausrakentaminen on kärsinyt koronanpandemiasta johtuvista rajoituksista muuta rakentamista enemmän. Ensi vuonna vain asuntojen korjausrakentaminen palaa totutulle kasvu-uralle.

Rakentamisen työllisyys on heikentynyt sekä viime että tänä vuonna noin 5 000:lla työllisellä. Yritysten henkilöstöodotusten mukaan rakentamisen työllisyyden lasku jatkuu myös ensi vuonna.

– Tiet erkanevat. Suomen talous kääntyy kasvuun, mutta rakentaminen ottaa koronaiskun vastaan viiveellä. Työvoimavaltaisen rakentamisen supistuminen on huono uutinen Suomen talouden ja työllisyyden toipumiselle, toteaa Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo tiedotteessa.

Rakennusteollisuus arvioi, että tänä vuonna aloitetaan 35 000 asunnon rakentaminen, mikä on vajaa 10 prosenttia viimevuotista vähemmän. Asuntorakentamisen lupakehitys on ollut jo pitkään vahvasti hidastuva.

Ensi vuonna jäätäneen alle 31 000:een asuntoon, mikä alittaa vuosittaisen uusien asuntojen tarpeen. Asuntotuotanto pysyy pääkaupunkiseudulla korkealla tasolla.

Asuntohankkeita kompastuu rahoitukseen

Hankerahoituksen kiristyminen hidastaa vapaarahoitteista kerrostalotuotantoa.

Rakennusteollisuuden jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan kolmannes vastaajista pitää vähintään melko todennäköisenä, että joutuu perumaan hankkeita rahoituksen saatavuuden vaikeuduttua. Hankkeiden siirtymisiä ja perumisia on jo toteutunut tämän vuoden aikana.

Suomessa on käytössä asuntokauppalain edellyttämä RS-järjestelmä sellaisissa kohteissa, joissa asunnon ostajat tekevät asunto-osakkeista sitovia kauppoja jo rakentamisvaiheessa.

Järjestelmä suojaa kuluttajaa, mutta EU:n pankkisäädösten kiristyminen ja epävarmat talousnäkymät ovat vähentäneet pankkien ja rahoituslaitosten valmiutta rahoittaa rakentamista.

– Hyvä järjestelmä uhkaa kääntyä asuntuotannon rahoittajasta sen rajoittajaksi. Myös kuluttajien ja taloyhtiöiden lainoitukseen kaavailtu sääntely voi jarruttaa asuntotuotantoa. Koko yhteiskunnan kannalta olisikin tärkeä varmistaa, että asuinrakentaminen ei pääse putoamaan selvästi alle uusien asuntojen tarpeen, mikä voi nostaa asumisen hintaa, sanoo Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell.

Rahoituksen kiristyminen heijastuu myös taloyhtiöiden korjaushankkeisiin sekä toimitilojen uudisrakentamiseen ja korjaamiseen, jota painaa koronapandemian aiheuttama tilakysynnän heikko ennustettavuus.

– Korjausrakentamisen totuttu taso ei riitä EU:n tavoittelemaan vihreään siirtymään, jossa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ja lämmitysmuotojen uudistaminen ovat keskeisiä. Nyt olisi ainutlaatuinen mahdollisuus sysätä liikkeelle nopeampaa muutosta, Randell toteaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt