Kiinteistöalan yhteistyöjärjestö Rakli ja ympäristöministeriö ovat selvittäneet, millaisia eroja rakennuskustannuksissa Suomen ja Itävallan välillä on. Suurimat erot maiden välillä syntyvät selvityksen mukaan toimintatavoista, rakentamiskulttuurista sekä käytetyistä teknisistä ratkaisuista.
Hankkeessa vertailtiin muun muassa kahta uudisrakennuskohdetta molemmissa maissa sekä analysoimalla toteutuneita kustannuksia että muuntamalla Itävallan kohteet Helsingin vaatimustasoon.
Toisen kohteen rakentaminen oli Suomessa 35 prosenttia ja toisen 77 prosenttia kalliimpaa kuin Itävallassa. Korjaushankkeissa puolestaan kustannuseroksi saatiin noin 20 prosenttia.
Merkittäviä eroja rakennuskustannuksiin aiheuttavat työmaakäytännöt, kuten esimerkiksi käytettävän kaluston ja työmaakoppien määrä sekä valittujen rakennusosien ja teknisten ratkaisujen hinta.
Myös rakentamisen kokonaisprosessi vaikuttaa rakentamisen kustannuksiin merkittävästi. Eroja löytyi muun muassa hankkeen eri osapuolten tehtävänkuvista ja vastuista. Helsingissä myös paikalliset, kansallisten rakentamismääräysten päälle tulevat vaatimukset nostavat hintaa.
– Selvitys osoitti, että meillä on tarvetta runsaammalle dialogille sekä prosessien ja hinnoittelun läpinäkyvyydelle osapuolten kesken. Itävallassa onnistutaan selvästi paremmin hankkeen palasten yhteensovittamisessa, korostaa erityisasiantuntija Jaana Nevalainen ympäristöministeriöstä tiedotteessa.
Nevalaisen mukaan myös säännöksistä viestimiseen olisi panostettava jatkossa enemmän. Yhteyden suunnitelmista työmaalle pitäisi hänen mielestään olla vahvempi, ja jokaisen pitäisi arvioida omia tekemisen tapojaan kriittisesti.
– Itävaltalaiskohteet ovat hyvä osoitus siitä, ettei edullisempi rakentaminen ole synonyymi huonommalle laadulle, huomauttaa puolestaan toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Raklista.
