Vilkkaana käyvä liikennekeskustelu on kuitenkin Rakennusteollisuus T:n mukaan kanavoitava pikimmiten realistisiksi toteutusvaihtoehdoiksi, jotta seuraavaa hallitus pystyy tekemään välttämättömät päätökset liikenneinfran palvelukyvyn ja turvallisuuden takaamiseksi lähivuosikymmeninä.
– Liikenne- ja viestintäministeriön tänään julkistama runkoverkkoluonnos on riittävästi priorisoitu. Tällaisena se jättää hyvin tilaa väyläosuuksien priorisoinnille myös jatkosuunnittelussa ja tukee näin vahvasti ajatusta pitkäjänteisestä, yli hallituskausien ulottuvasta liikenneinfran kehittämisestä, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell arvioi.
RT:n infrajohtaja Paavo Syrjön mukaan verkon määrittely on odotettu ja konkreettinen avaus siihen, millaista kokonaisuutta 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa lähdetään kehittämään.
– Nyt kartalle valittuihin osuuksiin pystytään oikeasti panostamaan, ja niiden hoitotaso pitämään riittävän korkeana, kunhan rinnalla kehitetään määrätietoisesti infran rahoitusta, hän uskoo.
Syrjön mielestä yksityiskohdissa riittää kuitenkin hiottavaa. Rakennusteollisuuden mukaan Suomi nelikaistaiseksi ja kaksiraiteiseksi on hyvä ohjenuora liikenne- ja viestintäministeriön kartalle nyt hahmotetun runkoverkon kehittämiseksi.
– Aina nelikaistaisuuden ei tarvitse tarkoittaa moottoritietä. Se voi olla myös vastaavaa sujuvuutta ja turvallisuutta, josta nyt nautitaan Luumäki–Imatra-välillä, Syrjö toteaa.
Riihestä ratkaisu korjausvelkamäärärahaan
Rakennusteollisuus kiittää sitä, että väyläkeskustelua käydään nyt laajalla rintamalla. Myös keskustelun siitä, miten väylien kehittäminen ja perusväylänpito rahoitetaan, pitää olla laajaa ja perusteellista.
– Liikenne- ja viestintäministeriö on pitänyt yllä kokonaiskuvaa, ja nyt myös valtiovarainministeriö on ottanut vahvasti roolia väyläkeskustelussa. Tätä on kaivattu, sillä väyläpolitiikka on ollut iät ja ajat lyhytjänteistä ja arvaamatonta, ja tulevaisuuteen on nähty käytännössä vuosi kerrallaan, Aleksi Randell sanoo.
Käänne tapahtuu kreivin aikaan. Liikenneverkossa arvioidaan olevan 2,5 miljardin euron korjausvelka, joka kasvaa sadan miljoonan euron vuosivauhdilla. Ihmisten ja tavaran turvallinen ja saumaton liikkuminen alkaa olla uhattuna yhä useammalla alueella, nyt jo päätieverkollakin.
Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä esitti korjausvelan vähentämiseksi vähintään 300 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta.
– Perusväylänpitoon kuten päällysteiden uusimiseen käytettäisiin silloin vähintään 1,3 miljardia euroa vuodessa aiemman miljardin sijaan. Hiljan julkaistussa vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa tämä lisärahoitustarve oli unohdettu. Budjettiriihessä on pakko löytyä ratkaisu tilanteen korjaamiseksi, Randell vaatii.
Yhteensä investointien ja perusväylänpidon vuotuisen rahoitustason pitäisi RT:n mielestä olla vähintään 2,3 miljardia euroa, mikä vastaa suuruusluokaltaan yhtä prosenttia BKT:sta. Rahoituksen takaamiseksi hallitukselta odotetaan kykyä rakentaa valmiit päätöksentekopaikat seuraajalleen.
Randellin mukaan on merkillepantavaa ja lupaavaa, että valtiovarainministeriö on nyt mukana tutkimassa mahdollisuuksia ainakin Turun ja Helsingin sekä Tampereen ja Helsingin välisten nopeiden ratayhteyksien toteuttamiseksi.
