Verkkouutiset

Rakennusteollisuus liikennepolitiikasta: Tällaista ei ole ennen nähty

Rakennusteollisuus on tyytyväinen asetukseen pääväylistä ja niiden palvelutasosta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi keskiviikkona uuden, tammikuussa voimaan tulevan asetuksen pääväylistä. Suomen tavoitteet runkoverkon osalta on tämän myötä selkeästi kirjattu.

– Selvä osoitus Suomen uudesta, pitkäjänteisestä liikennepolitiikasta. Tällaista ei ole ennen nähty. Saimme pitkään odotetun ja keskeisen työkalun liikennepolitiikan ohjaukseen ja liikenteen suunnitteluun. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisyyden pääväylien ylläpidossa ja kehittämisessä, tukee yhteistä sitoutumista ja tekee mahdolliseksi katsoa kauas, RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

– Lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutoksetkin ovat perusteltuja. Runkoverkko on riittävän kattava elinkeinoelämän kuljetusten ja pitkämatkalaisten kannalta, mutta ei liian laaja esimerkiksi ylläpidon kannalta. Onnistunut ratkaisu lyhyellä, mutta ennen kaikkea pitkällä aikavälillä.

Seuraavaksi varmistettava rahat

RT:n infratoimialan johtaja Paavo Syrjö muistuttaa, että asetuksen tultua voimaan seuraava askel on liikenteen riittävän rahoitustason varmistaminen.

Hänen mukaansa tarvitaan pitkäjänteiset linjaukset kehittämisinvestoinneista, niiden tehokkaista toteutusmalleista ja rahoituksesta, mutta myös perusväylänpidosta.

– Investointien ja perusväylänpidon vuotuisen rahoitustason tulee olla vähintään yksi prosentti bkt:sta, mikä tarkoittaa tällä hetkellä noin 2,3 miljardia euron liikennerahoitusta, Syrjö laskee.

Jatkokehittämisessä Rakennusteollisuus ottaisi kunnianhimoiseksi tavoitteeksi runkoverkon kaksiraiteisuuden ja nelikaistaisuuden.

– Maanteille suunniteltu nopeusrajoitus on nyt pääosin 80 km/h, kun se voisi hyvin olla 100 km/h hieman tavoitetasoa kiristämällä, Syrjö sanoo.

– Vastaavasti kaksiraiteisuus toisi kasvukeskukset ja maakuntien keskukset ajallisesti lähemmäs etelän kasvukolmiota, mikä avaisi Suomelle uudenlaiset kehitysnäkymät kaupungistumisen ja työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta, poistaisi alueiden vastakkainasettelua ja vähentäisi merkittävästi liikenteen päästöjä. Koko Suomi hyötyisi, Randell jatkaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)