Koronavirustilanne on heikentynyt nopeasti. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Outi Alanko-Kahiluoto: Rajoitukset aina ensin aikuisille

Koronatilanne ja sulkutoimet uhkaavat kirjoittajan mielestä erityisesti nuorten tulevaisuutta.

Korona-aika on ollut meille kaikille raskasta, mutta erityisen rankasti korona on iskenyt nuoriin. Eikä ihme: koulunkäynti on siirtynyt verkkoon, harrastukset ovat katkolla, ystäviä on vaikea tavata, kesätöitä on hankala löytää ja sukupolvikokemukset, kuten penkkarit tai vanhojen tanssit, on jouduttu perumaan. Koulunkäynnin loppumisen myötä myös mahdollisuudet tavata turvallisia aikuisia ovat monilla nuorilla heikentyneet.

Muiden muassa Suomen Lukiolaisten Liiton ja SAKKI ry:n kyselyissä käy ilmi, että korona-aika on lisännyt nuorten pahoinvointia ja jaksamisongelmia. Aluehallintovirastojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyn mukaan oppilashuollon palveluiden tarve on kasvanut. Nuorille tarkoitettuun Sekasin-chattiin saapui viime vuonna yli 170 000 yhteydenottoa, joista vain joka viidenteen pystyttiin vastaamaan.

Korona-aika on myös kasvattanut hyvinvointieroja nuorten välillä. Niillä, joilla on aiemmin mennyt huonosti, menee nyt vieläkin huonommin. Tämä kertoo tukiverkkojen pettämisestä. Turun yliopiston Invest-hankkeen tutkijaryhmä toteaa, että etäopetus kasvattaa sosioekonomisia eroja nuorten oppimistuloksissa. Lisäksi ammattikoulujen keskeytysluvut ovat korona-aikana kasvaneet.

Vuoden 2021 ensimmäisessä lisätalousarviossa osoitettiin 17,5 miljoonan euron lisävaroja lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Varoja kohdennetaan  sosiaalihuollon palveluihin, jotka auttavat lapsia, nuoria ja perheitä selviytymään arjesta koronaviruspandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Lisäksi varoja suunnataan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tämä on ehdottoman tärkeää. Erityisesti tukichatin kaltaiset palvelut tarvitsevat riittävästi määrärahoja. Ne tavoittavat nuoria, joita ei välttämättä tavoiteta millään muilla keinoin.

Lisäksi lisätalousarviossa on varattu lisärahaa ammatilliseen koulutukseen. Myös muut koulutusasteet tarvitsevat tukea. Oppimisvelkaa tullaan kuromaan umpeen vielä vuosia.

Monia nuoria pelottaa, mitä tapahtuu ylioppilaskirjoituksille ja korkeakoulujen pääsykokeille, joita koronapandemia uhkaa jo toista vuotta. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että ylioppilaskirjoitukset ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat saadaan toteutettua mahdollisimman normaalisti. Yhdenkään nuoren opintoihin pääsy ei saa jäädä kiinni poikkeustilanteesta.

Hallituksen toimintasuunnitelma nojaa ”aikuiset ensin” -periaatteeseen. Se tarkoittaa, että rajoitusten täytyy koskea aina ensin aikuisia. Lasten ja nuorten elämää taas pyritään rajoittamaan mahdollisimman vähän. Kysyin viime torstain kyselytunnilla hallitukselta nuorten hyvinvoinnin tukemisesta korona-aikana. Hallitus lupasi tekevänsä kaikkensa, etteivät rajoitustoimet enää tämän kevään poikkeustilan jälkeen kohdistuisi lapsiin ja nuoriin.

Nykyisten rajoitustoimien on oltava sekä tarpeeksi tehokkaita että inhimillisiä. Muuten nuoret maksavat koronapandemian kovaa laskua vielä vuosikymmenienkin kuluttua.

Outi Alanko-Kahiluoto

Outi Alanko-Kahiluoto

Outi Alanko-Kahiluoto on vihreiden kansanedustaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt