Poltettu rohingya-kylä Rakhinen osavaltiossa. LEHTIKUVA/AFP

Raiskauksia, murhia, kidutusta – Amnesty: Myanmarissa etninen puhdistus

Amnestyn raportti osoittaa, että Myanmarin armeija on syyllistynyt järjestelmällisesti rikoksiin ihmisyyttä vastaan Rakhinen osavaltiossa.

Hirmutekojen taustalla on armeijan tavoite ajaa rohingya-vähemmistö pois Myanmarista. Amnesty nimeää raportissaan Myanmarin turvallisuusjoukkojen yksiköt, jotka ovat päävastuussa rikoksista.

Seitsemän viikon aikana Myanmarn armeijan toimet ovat ajaneet 530 000 rohingyaa pois maasta. Myanmarin joukot ovat surmanneet ainakin satoja rohingyoja sekä syyllistyneet raiskauksiin ja muuhun seksuaaliseen väkivaltaan.

Amnestyn mukaan laajamittaisilla ja järjestelmällisillä tuhopoltoilla armeija on ilmeisesti pyrkinyt ajamaan rohingyat pois Rakhinen osavaltiosta.

Amnestyn keräämät todistajalausunnot, uudet satelliittikuvat ja data sekä valokuva- ja videomateriaali osoittavat, että Myanmarin joukkojen hirmuteot ovat osa järjestelmällistä rohingya-vähemmistöön kohdistettua kampanjaa.

Silminnäkijät nimeävät muutamia tiettyjä turvallisuusjoukkojen yksiköitä hirmuteoista kertoessaan. Näiden joukossa on kaksi Myanmarin armeijan yksikköä (Western Command ja 33rd Light Infrantry Division) sekä poliisin rajavartioyksikkö.

– Myanmarin viranomaisten julmien, koko Pohjois-Rakhinessa asuvaan rohingya-vähemmistöön kohdistettujen kostotoimien tavoitteena on mitä ilmeisemmin ajaa rohingyat pois maasta pysyvästi. Nämä hirmuteot vauhdittavat yhtä pahimmista pakolaiskriiseistä, joita alueella on nähty vuosikymmeniin, sanoo Amnestyn kriisityön johtaja Tirana Hassan.

– Näiden vastenmielisten rikosten paljastaminen on ensimmäinen askel kohti oikeuden toteutumista. Tekijä on saatava vastuuseen. Myanmarin armeija ei voi lakaista ihmisoikeusloukkauksia maton alle. Armeijan ylipäällikkö Min Aung Hlaingin täytyy toimia, jotta hänen joukkojensa tekemät ihmisyyden vastaiset rikokset pysäytetään välittömästi, Hassan sanoo.

Joukkomurhia

Rakhinen väkivaltaisuudet käynnistyivät, kun aseellinen roghingya-ryhmä Arakan Rohingya Salvation Army (ARSA) iski 30 Myanmarin poliisin toimipisteeseen 25. elokuuta. Sen jälkeen Myanmarin turvallisuusjoukot saartoivat useita rohingyojen kyliä Rakhinen osavaltion pohjoisosissa. Useassa tapauksessa poliisit ja sotilaat ampuivat kodeistaan pakenevia rohingyoja. Satoja rohingyoja kuoli tai haavoittui.

Paenneet kertovat pakomatkasta lähiseudun riisipelloille ja kukkuloille, joilla he piileskelivät, kunnes armeijan joukot poistuivat kylistä. Useat vanhukset ja liikuntarajoitteiset eivät päässeet pakenemaan; Myanmarin armeija poltti monet heistä koteihinsa.

Myanmarin joukot näyttävät kohdistaneen tämäntyyppisiä hyökkäyksiä erityisesti kyliin, joiden lähialueilla ARSA:n hyökkäykset tapahtuivat.

Amnestyn tutkijat haastattelivat 17 Chut Pyi -kylän joukkomurhasta selviytynyttä, joista kuudella oli ampumahaavoja. Lähes kaikki olivat menettäneet väkivaltaisuuksissa yhden tai useamman perheenjäsenen.

12-vuotias Fatima kertoi Amnestylle, olleensa kotonaan vanhempiensa, kahdeksan sisaruksensa ja isoäitinsä kanssa kun perhe huomasi tulipalon toisessa kylän osassa. Perheen juostessa ulos talostaan univormuihin pukeutuneet miehet alkoivat ampua heitä takaa päin. Fatima näki, kun hänen isänsä ja 10-vuotias siskonsa ammuttiin. Myös Fatiman reiteen osui luoti.

”Kaaduin maahan, mutta naapurini otti minut syliin ja kantoi minua”, hän muistelee.

Viikon mittaisen pakomatkan jälkeen Fatima sai lopulta hoitoa Bangladeshissa. Myös hänen äitinsä ja vanhempi veljensä tapettiin Chut Pyinissä.

Oikeuslääketieteen asiantuntijat ovat vahvistaneet, että haava Fatiman jalassa on todennäköisesti aiheutunut reiteen takaapäin menneestä luodista. Lääkinnän ammattilaiset Bangladeshissa kertovat hoitaneensa lukuisia vastaavia haavoja.

Raiskauksia ja seksuaalista väkivaltaa

Amnesty haastatteli seitsemää rohingyaa, jotka kokivat seksuaalista väkivaltaa Myanmarin joukkojen käsissä. Heistä neljä – kolme naista ja yksi 15-vuotias tyttö – oli raiskattu.

Myanmarin sotilaat hyökkäsivät Min Gyin kylään 30. elokuuta. Joukot teloittivat lukuisia miehiä ja poikia sekä joitakin naisia ja lapsia. Naiset vietiin ryhmissä läheisiin taloihin, jonka jälkeen naiset raiskattiin ja talot sytytettiin tuleen.

30-vuotias S.K. kertoi Amnestylle kokemastaan.

”He veivät naiset ryhmissä eri taloihin. … Meitä [naisia] oli viisi, neljä [armeijan univormuihin pukeutunutta] sotilasta otti meidät. He veivät rahamme ja omaisuutemme, ja sitten he löivät meitä puisella kepillä. Lapseni olivat kanssani. He löivät myös [lapsiani]. He löivät kaksivuotiasta poikaani Shafia kovaa puisella kepillä. Yksi isku, ja hän oli kuollut…Kolme lastani tapettiin.”

”Kaikki naiset riisuttiin alastomiksi. … Ensin he löivät meitä päähän tehdäkseen meidät heikoiksi. Sitten he löivät meitä [sukupuolielimiin] puisilla kepeillä. Sitten he raiskasivat meidät. Eri sotilas jokaista [naista] kohti.”
Raiskauksen jälkeen sotilaat sytyttivät talot palamaan. Moni talon sisällä olleista ihmisistä kuoli tulipalossa.

Systemaattisia tuhopolttoja

Myanmarin armeija on hyödyntänyt poltetun maan taktiikkaa rohingyojen etnisessä puhdistuksessa. Amnestyn analyysi osoittaa, että Rakhinen osavaltion pohjoisosissa on 25. elokuuta jälkeen tapahtunut ainakin 156 suurta tulipaloa. Tämä arvio on mitä luultavammin todellista määrää pienempi.

Tulipaloja ennen ja niiden jälkeen otetut satelliittikuvat tukevat silminnäkijöiden antamaa tietoa, jonka mukaan Myanmarin turvallisuusjoukot polttivat ainoastaan rohingyojen asuttamia kyliä ja alueita.

Amnesty on pyytänyt pääsyä Rakhineen, jotta järjestö voisi tutkia ihmisoikeusloukkauksia paikan päällä. Järjestö haluaa tutkia myös ARSA-organisaation toimia.

– Kansainvälisen yhteisön on ryhdyttävä tuumasta toimeen Myanmarin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. Lopettamalla sotilasyhteistyö ja asettamalla aseidenvientikielto sekä pakotteita ihmisoikeusloukkauksista vastuussa oleville henkilöille, kansainvälinen yhteisö voi viestittää, ettei rikoksia ihmisyyttä vastaan siedetä, Tirana Hassan sanoo.

Hän vaatii, että ”kansanvälisen yhteisön on varmistettava, ettei etnisen puhdistuksen tavoitteita saavuteta”.

Kommentit