Hallitus on kerta toisensa jälkeen todennut kirjoittajan mukaan, että vaikeista asioista päätetään joskus myöhemmin. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Timo Heinonen: Rahan jako on poliitikkojen ydinosaamista

Kriisiä on kirjoittajan mukaan käytetty häikäilemättömästi omien tavoitteiden lunasteluun.

Keskustan kansanedustaja Markus Lohi kuvaili pääministeri Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallituksen toimintaa hyvin: ”Olo on hieman samanalainen kuin olisin käynyt luottokortilla ostoksilla. Kaikkea hyvää ja tarpeellista tuli hankittua. Lasku tulee kuitenkin varmuudella perässä”.

Marinin hallitus nimittäin julkaisi juhannuksen alla historiallisen suuren 5,5 miljardin euron lisätalousarvion. Velkaa otetaan tänä vuonna nyt jo tehdyillä päätöksillä lähes 20 miljardia euroa, eli 20 000 miljoonaa, ja vuosi on vasta puolivälissä. Koko vuoden menoista jo lähes kolmasosa rahoitetaan velalla.

Sanna Marinin hallituksen toimet merkitsevätkin ennätysnopeaa velkaantumista. Koronakriisin oloissa velkaantuminen on kuitenkin väistämätöntä työpaikkojen, yritysten ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Myös menokohteet ovat valtaosin perusteltuja, kuten aina. Miksi eivät olisi. Tämä hallitus kuten sen edeltäjät ja seuraajatkin pystyvät ilman budjettirajoitetta helposti osoittamaan, vaikka tuplasti tai triplasti perusteltuja menokohteita esimerkiksi koulutuksen, tutkimuksen, sosiaaliturvan, terveyspalvelujen tai infran parista.

Rahan jakaminen eri kohteisiin ei nimittäin ole vaikeaa. Rahan jakaminen onkin valtaosan poliitikoista ydinosaamista. Kun puhe taasen käännetään tuloihin – ja vieläpä tulojen lisäämiseen – niin tekijöiden joukko harvenee.

Tässä ennätysmäisessä velkalisäbudjetissa kokoomuksen kohdistaman kritiikin ydin onkin pääosin muualla. Hallitus ei nimittäin samalla pystynyt päättämään ensimmäisestäkään konkreettisesta toimesta, joilla työllisyysastetta nostettaisiin, kestävää kasvua vahvistettaisiin, kestävyysvajetta kurottaisiin umpeen ja lisävelkaantuminen saataisiin vakautettua edes 2030-luvulla. Tulevat vuodetkin Marinin hallitus tulee tätä menoa etenemään lastemme luottokorttia heiluttaen.

Nyt jo eronnut valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on todennut monet kerrat, että hallituksen pitää päättää myös työllisyystoimista. Tässä Kulmuni oli oikeassa. Ongelma Kulmunin puheissa oli vain se, että Kulmuni totesi näin jo viime kesänä, sitten elokuussa, sitten talvella ja nyt jälleen keväällä. Ja taas kerran hallitus ilmoitti päättävänsä näistä joskus myöhemmin.

Keskusta, vasemmistohallituksen tukipuolueeksi lähdettyään, on toistellut matkan varrella monet kerrat myös sitä, että ”ei pysyviä menoja ennen pysyviä tuloja”. Mutta yhteenkään hallitusohjelman menolisäykseen ei hallitus puuttunut, vaikka tulot ovat romahtaneet ja maa velkaantuu ennätysvauhtia. Nyt maamme toivo nojaakin ministeriksi palanneeseen entiseen eduskunnan puhemies Matti Vanhaseen. Toivoa sopii, että uusi valtiovarainministeri Matti Vanhanen ryhtyy olemaan sanan varsinaisessa merkityksessä valtiovarainministeri ja pitämään huolta veronmaksajien rahoista.

Tuntuu, että koronakriisiä onkin käytetty häikäilemättömästi jopa omien poliittisten tavoitteiden ja vaalilupausten lunasteluun. Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti on puuttunut Marinin hallituksen toimintaan. Oikeuskansleri on vaatinut pääministeri Marinia palaamaan asioiden normaaliin valmisteluun, josta on siis säädetty perustuslaissa.

Nämä nyt otetut lähes 20 miljardia euroa lisävelkaa on siis Marinin hallitus ottanut nimenomaan lastemme ja lastenlastemme piikkiin. He tästä velkataakasta lopulta vastuun joutuvat kantamaan.

Hallituksen suurin virhe onkin tämä: julkisen talouden kestävyyden tavoittelusta on luovuttu. Näin hallitus hyväksyy ajelehtimisen kohti miljarditason menoleikkauksia ja hyvinvointiyhteiskunnan pysyvää supistamista. Vain tasapainoinen ja vahva julkinen talous pelastaa päivähoidon, peruskoulun, vanhustenhoidon ja terveydenhoidon. Terve julkinen talous on parempien peruspalveluiden ja hyvinvointiyhteiskunnan nurkkapultti ja kokoomus ei salli sen auki veivaamista. Velkarahalla rakennettu hyvinvointiyhteiskunta ei kestä kuin hetken.

Marinin hallitus sai aiemmilta hallituksilta varsin hyvän perinnön ja se on mahdollistanut elvyttämisen koronakriisissä. Perintöä ei saa kuitenkaan tuhota. Nyt otettavat velat erääntyvät vielä maksettavaksi, ja silloin on oltava maksukykyä. Vaikeina aikoina nimittäin nähdään ja ymmärretään hyvän taloudenpidon merkitys.

Näin eivät Etelä-Euroopan maat ole toimineet ja siksi Sanna Marinin hallitus onkin tukemassa EU:n jättimäistä 750 miljardin elpymisrahastoa. Sitä tarvitaan nimenomaan Italian, Ranskan ja Espanjan vastuuttoman taloudenpidon pelastamiseksi. Kokoomus onkin kannustanut Suomea pysymään erityisesti talouskysymyksissä ns. Hansa-ryhmän perusajattelussa. Viime kaudella valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla Suomi ja seitsemän muuta pienempää EU-maata liittoutuivat ajamaan pohjoisia etuja ja arvoja. Kokoomus ei hyväksy Suomen siirtymistä hyvän taloudenpidon maiden ryhmästä kohti Etelä-Euroopan maita.

Va­sem­mis­to­liit­to­laisen Ou­ti Oja­lan viisaus ”vah­va val­ti­on­ta­lous on köy­hän pa­ras ys­tä­vä” pitäisi nyt pitää kaikkien mielessä.

Timo Heinonen

Timo Heinonen

Timo Heinonen on kokoomuksen kansanedustaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt