Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Rahaministeriön Martti Hetemäki oikoo HUS:n Lasse Lehtosen sote-väitteitä

Valtiosihteeri Martti Hetemäki pitää kiinni siitä, että sote-uudistuksen kolmen miljardin säästöt ovat mahdollisia.

Valtiovarainministeriön (VM) valtiosihteeri Martti Hetemäki oikoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärin Lasse Lehtosen Uuden Suomen blogikirjoituksessaan esittämiä väitteitä. Lehtonen käsitteli blogissaan Hetemäen sote-uudistuksesta kirjoittamaa kolumnia.

Lehtonen kirjoitti blogissaan, että valtiovarainministeriön laskelmat sote-kulujen kasvusta perustuvat pitkälti oletukseen, että sote-kulut kasvavat samassa vauhdissa yli 75-vuotiaiden määrän kasvun kanssa.

– Mitä paremmin terveydenhuolto onnistuu tehtävässään elinikäennusteemme pidentämisessä, sitä huonommin maalla tuon ajatusmallin mukaan menee. On toki totta, että kuollut potilas tulee usein paljon halvemmaksi, kuin hengissä oleva hoitoa tarvitseva, mutta vanhusten näkeminen pelkkänä kulueränä ei tee oikeutta veronsa tunnollisesti maksaneille seniorikansalaisille, Lehtonen päätteli.

Hetemäki tähdentää esittäneensä sosiaali- ja terveysministeriön sote-mallin perusuran mukaisen menojen kehityksen, jossa ikääntyminen nostaa sote-menoja 1,4 prosenttia vuodessa.

– STM tai VM eivät ole olettaneet sote-kulujen kasvavan samassa vauhdissa yli 75-vuotiaiden määrän kasvun kanssa. Lehtosen kommentin loppu on myös hänen omaa päättelyä. VM varautuu ikääntymisen kustannuksiin, jotta vanhusten palvelut ja eläkkeet voidaan turvata, Hetemäki toteaa.

Viisi syytä, miksi sote-säästöt ovat mahdollisia

HUS:n Lehtosen mukaan Lehtonen Sipilän hallituksen ja valtiovarainministeriön toiveet sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuuden paranemisesta sote-uudistuksessa perustuvat lähes kokonaan IT-ratkaisujen mahdollisesti tuomiin tuottavuushyötyihin.

Valtiovarainministeriön Hetemäki vastaa listanneensa viisi syytä, joiden nojalla hän katsoo sote-uudistuksen säästön mahdolliseksi.

– Yhdenkään syyn kohdalla en viittaa IT-ratkaisuihin, Hetemäki toteaa.

Nuo viisi syytä ovat: 2000-luvun heikon kehityksen perusteella sote-palvelujen tuottavuudessa on paljon parannettavaa. Isot erot palvelujen laadussa ja kustannuksissa viittaavat myös suureen tuottavuuspotentiaaliin. Jo vanhusten laitoshoidon vähennys vanhuspalvelulain tavoitteen tasolle toisi suuren säästön. Tuottavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä työvoiman suurta luonnollista poistumaa. Suurimmat sote-säästöt syntyvät vähentämällä palvelutarvetta.

Lisäksi Hetemäki toteaa, että vuoden 2000 tehokkuustasolle palaaminen alentaisi menoja yli 5 miljardia euroa nykytasosta. Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuutta mitataan usein sen menojen BKT-suhteella.

– Sote-lainsäädäntö ei yksin tuo säästöjä tai turvaa palvelujen yhdenvertaista laatua tai saatavuutta. Toimeenpano ratkaisee tulokset, Hetemäki muistuttaa.

Kommentit