Rahaministeriö varoittaa: Sote-uudistus on johtamassa säästöjen sijaan kustannusten kasvuun

Valtiovarainministeriö ei luota sote-uudistuksen tuomiin säästöihin.

Hallituksen tavoitteena on saavuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä kolmen miljardin säästöt vuositasolla vuoteen 2030 mennessä.

Valtiovarainministeriön perjantaina julkaiseman Suomen julkisen talouden näkymät ja haasteet -raportin mukaan kolmen miljardin euron säästöjen toteutumiseen liittyy merkittäviä riskejä.

”Valinnanvapauslainsäädäntö voi pahimmillaan johtaa merkittävään kustannusten kasvuun, jos se mahdollistaa yksityisille tuottajille terveiden asiakkaiden valikoinnin tai potilaiden lähettämisen kevein perustein maakunnan kustannusvastuulla olevaan jatkohoitoon”, raportissa todetaan.

Raportissa varoitetaan, että valinnanvapauden myötä voi mennä myös mahdollisuus potilaiden hoitoketjujen tiiviiseen yhteensovittamiseen.

Raportin mukaan sote-uudistuksen siirtymävaiheeseen liittyy väistämättä merkittäviä kustannuksia. Ne voivat johtua esimerkiksi palkkojen harmonisoinnista ja tietojärjestelmäinvestoinnista. Näihin kustannuksiin ei ole varauduttu hallitusohjelmassa eikä julkisen talouden suunnitelmassa.

”Siten kolmen miljardin euron nettomääräisen kustannussäästön saavuttaminen edellyttää suurempaa sote-menojen säästöä”, raportissa todetaan.

Valtiovarainministeriö antaa sapiskaa myös koko sote-uudistuksen mallille, joka uhkaa lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon menoja.

”Valitussa täysin valtionrahoitteisessa mallissa maakunnilla ei ole kannustetta käyttää vähempää rahaa, kuin ne valtiolta saavat, pikemminkin päinvastoin”, raportissa todetaan.

Valtiovarainministeriön mukaan ainoa tehokas keino kustannusten kasvun hillitsemiseen on mekaanisen rajoitteen asettaminen valtionrahoitukselle. Valtio kuitenkin viime kädessä takaa sen, että lakisääteiset palvelut pystytään tuottamaan kaikissa maakunnissa.

Siksi on olemassa riski, että valtionrahoituksen mekaaninen rajoite ei pidä. Jos maakunnan rahat loppuvat, valtion on lainsäädännön edellyttämän pakon edessä myönnettävä maakunnille aina lisärahoitusta niiden tarvitessa.

”Tällaisen mahdollisuuden olemassaolo voi heikentää maakuntien kiinnostusta toimintansa tehostamiseen ja budjetissa pysymiseen”, raportissa todetaan.

Ilman sote-uudistuksen toivottua menojen hillitsemistä sote-menojen arvioidaan kasvavan 2020-luvulla ikääntymisen myötä nimellisesti lähes 4,5 prosenttia vuodessa.

Kommentit