Talous kasvaa nopeasti vuosina 2021 ja 2022, vaikka kasvu jää koronaepidemian kiihtymisen ja rajoitustoimien vuoksi vuodenvaihteessa aiemmin arvioitua hitaammaksi, arvioi valtiovarainministeriö tuoreessa taloudellisessa katsauksessaan.
Tänä vuonna bruttokansantuotteen ministeriö arvioi kasvavan 3,4 prosenttia. Ensi vuonna 2022 kasvuksi arvioidaan 3,0 prosenttia, vuonna 2023 1,5 prosenttia ja vuonna 2024 1,4 prosenttia.
Talouden elpyminen jatkuu ja kasvu kiihtyy vuonna 2022 varsinkin niillä toimialoilla, joilla tuotanto ei ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoaan, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.
Rahaministeriö kuitenkin huomauttaa, että taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus on lisääntynyt uudelleen. Ennusteessa kuitenkin oletetaan, että tautitilanteen heikentyminen hidastaa talouden toipumista vain hetkellisesti.
Julkisen talouden alijäämä pienenee voimakkaasti, ja velka suhteessa BKT:hen pienenee väliaikaisesti vuosina 2021–2022. Ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan ripeä talouskasvu ei kuitenkaan poista julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapainoa. Talouskasvun hidastuessa myös velkasuhde kääntyy uudelleen kasvuun.
– Epidemia väistyy aikanaan, mutta väestörakenteen ja talouden murros jatkuvat pitkään. Murroksessa luoviminen vaatii meiltä etulinjan kilpailukykyä, osaamista, uusia teknologisia ratkaisuja ja mittavia yksityisiä investointeja sekä tarkkaa julkista rahankäyttöä, sanoo Spolander tiedotteessa.
Kasvunäkymiä varjostavat pandemian ja inflaation kiihtyminen
Maailmantalouden kasvunäkymiä varjostavat muun muassa pandemian pitkittyminen ja nopeasti kiihtynyt inflaatio. Kiihtyneen kuluttajahintainflaation taustalla on muun muassa energian hinnan nousu. Inflaatiopaineiden ennakoidaan kuitenkin hellittävän ensi vuoden kuluessa.
Maailmankaupan kasvunäkymiä heikentävät eri syistä johtuvat jakeluketjujen häiriöt sekä maailmantalouden hidastuva kasvu. Euroalueella tavarakaupan näkymät ovat vaimeammat kuin Yhdysvalloissa tai nousevissa talouksissa.
Korkea säästämisaste ja kuluttajien hyvä mieliala ovat luoneet edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle. Yksityinen kulutus kasvaa yhä vuonna 2022, ja myös yksityisten investointien kasvu on nopeaa.
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) saatava rahoitus vauhdittaa yksityisiä investointeja, ja erityisesti tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvien investointien VM olettaa hyötyvän niistä.
Suomalaisen teollisuuden investointinäkymät ovat nekin hyvät. Ensi vuonna viennin kasvu jatkuu vahvana maailmantalouden kasvun vuoksi. Myös palveluiden viennin elpyminen kiihdyttää viennin kasvua.
Talouskasvu pitää yllä työvoiman kysyntää, johon voidaan lyhyellä aikavälillä myös vastata, koska työttömiä on edelleen runsaasti ja hallitus tekee toimia työn tarjonnan lisäämiseksi. Työllisyyden ennustetaan kasvavan ensi vuonna 1,5 prosenttia ja työllisyysasteen nousevan runsaaseen 74 prosenttiin vuonna 2024.
Inflaatio kiihtyy ensi vuonna 2,6 prosenttiin kansallisella kuluttajahinnalla mitattuna. Taustalla on energian hinta, joka pitää inflaatiota yllä vuoden vaihteen ympärillä mutta pienenee vähitellen vuoden 2022 aikana.
Inflaation kiihtymisen arvioidaan jäävän tilapäiseksi. Suomessa inflaatio hidastuu 1,8 prosenttiin vuosina 2023–2024.
Velkaantuminen jatkuu
Julkisen talouden menojen ja tulojen välinen epätasapaino pienenee valtiovarainministeriön mukaan voimakkaasti tänä vuonna, mutta on edelleen selvästi pandemiaa edeltänyttä aikaa suurempi.
Julkista taloutta ovat vahvistaneet erityisesti verotulojen ja sosiaaliturvamaksuista saatavien tulojen ripeä kasvu, joka on seurausta nopeasta talouskasvusta ja työllisyyden kohenemisesta.
Lisäksi talouden nousu taantumasta on vähentänyt elvytys- ja tukitoimien tarvetta. Toisaalta koronaepidemia kuormittaa yhä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Julkisen talouden alijäämä ei kuitenkaan poistu kokonaan, vaikka talous toipuu ja pandemiakin hellittää ajallaan. Julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, jota hyvä suhdanne ei korjaa. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan 2020-luvun puolivälissä noin yksi prosentti suhteessa BKT:hen.
Reipas BKT:n kasvu ja alijäämän pieneneminen taittavat velkasuhteen laskuun tänä vuonna. Talouskasvun hidastuessa valtion sekä paikallishallinnon ja hyvinvointialueiden alijäämät kääntävät velkasuhteen kuitenkin jälleen kasvuun vuodesta 2023 alkaen.
Velkasuhteen arvioidaan olevan noin 69 prosenttia eli likimain kymmenen prosenttiyksikköä pandemiaa edeltänyttä aikaa korkeammalla tasolla vuonna 2026.
Pandemian paheneminen merkittävin talouskasvun uhka
Ennusteen merkittävimmät riskit liittyvät edelleen koronapandemiaan ja sen hallitsemiseksi tehtyjen rajoitustoimien kehitykseen.
– Virusmuunnokset muuttavat taudinhillinnän näkymiä epävarmempaan suuntaan, ja epidemiatilanne voi heiketä nopeasti rokotusten etenemisestä huolimatta. Jos kehittyvien maiden taloudet kehittyvät heikosti ja niiden pandemian hoito epäonnistuu, on se merkittävä isku maailmantalouden kasvulle, VM toteaa.
Epidemian pitkittyminen vähentäisi yksityistä kulutusta ja erityisesti palveluiden kysyntää, mikä heikentäisi talouden toipumista. Tautitilanteen heikentyminen näkyy myös investointiympäristön epävarmuuden lisääntymisenä, mikä voi lykätä investointeja eteenpäin tai estää niiden toteutumisen.
Inflaatio-odotusten nousuun liittyy myös keskeisesti huoli siitä, että hintojen myötä myös palkat nousevat. Hinta-palkka -kierre taloudessa olisi itseään ruokkiva ja pidempiaikainen ilmiö, joka hidastaisi talouskasvua.
Positiivisena riskinä VM:n mukaan voidaan nähdä se, että EU:n elpymis- ja palautumistukiväline saa aikaan enemmän yksityisiä investointeja kuin ennusteessa oletetaan.
