Verkkouutiset

Espresson valmistusta. LEHTIKUVA/ALEKSI TUOMOLA

Raakakahvin hinta jatkaa nousuaan – milloin se näkyy kahvikupissa?

Arabica-kahvifutuurin hinta kävi joulukuun alussa korkeimmillaan kymmeneen vuoteen, eikä käännettä näy.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kahvipapujen hinta on ollut jyrkässä nousussa jo viimeisen puolen vuoden ajan, mutta siitä huolimatta se ei silti ole vaikuttanut merkittävästi Suomessa myytävän kahvipaketin hintaan – ainakaan vielä. Viimeisin hintapiikki nähtiin Suomen itsenäisyyspäivän aikoihin, kun arabica-pavun hinta kävi 2,4 dollarissa.

Suomessa olemme vähän tottuneet siihen ajatukseen, ettei kahvipaketin hinta juurikaan vaihtele kaupan hyllyssä. Kahvipaketin hintaa heiluttavat lähinnä kauppojen sisäänheittotarjoukset, joilla houkutellaan asiakkaita asioimaan kaupassa.

Tästä huolimatta kahvin hinta määräytyy pörssissä samaan tapaan, kuin esimerkiksi osakkeiden kurssikehitys. Luonnollisesti nouseva kahvin hinta alkaa jossain vaiheessa näkymään myös kahvipakettien hinnoissa, joskin reagointi tapahtuu melko pitkällä viiveellä.

Arabicaa vai Robustaa?

Pörssissä noteerattuja kahvipapulajikkeita on kahdenlaisia: New Yorkin pörssissä noteerattua arabica-kahvia ja Lontoon pörssissä noteerattua robusta-kahvia. Kahvifutuurin hinta on aina yhden paunan, eli noin 450 gramman arvosta kahvia.

Esimerkiksi joulukuun alun kurssihuipussa 2,4 dollarilla sai 450 grammaa kahvipapuja. Vuotta aiemmin sama määrä vastasi 1,2 dollaria, eli hinta on tuplaantunut vuodessa.

Kotimaiset kahvinjalostajayhtiöt Pauligin johdolla käyttävät tuotteissaan lähes poikkeuksetta arabica-kahvia, eli mikäli kahvin hintakehitystä aikoo seurata kuluttajan roolissa, kannattaa seurata nimenomaan arabican kurssikehitystä.

Kahvilla käydään pörssissä kauppaa siinä, missä kaikilla muillakin raaka-aineiden johdannaisilla. Kahvipavut ovatkin itse asiassa maailman toiseksi vaihdetuin hyödyke heti öljyn jälkeen, mikä antaa vähän perspektiiviä sen suosiosta.

Kahvipavuilla tekevät tavallisesti kauppaa kahvin alkuperämaan vientiyritys ja ostajat, jotka ovat useimmiten elintarvikeyhtiöitä. Tämän lisäksi kauppaa käyvät erilaiset sijoittajat.

Pörssihinta toimii viitteellisenä hintana kahville. Lopullinen hinta kahvipavuille määräytyy mm. niiden laadun pohjalta, joten luonnollisesti paremmasta laadusta saatetaan maksaa pörssihintaa kalliimpaa hintaa.

Vaikka kahvin hinta onkin viime aikoina noussut huimasti, pidemmällä aikajaksolla katseltuna kahvin hinta on kehittynyt varsin maltillisesti. Vuonna 2019 kahvin hinta oli alimmillaan 15 vuoteen, kun kahvifutuurin hinta oli alle dollarissa. Tuolloin halpa hinta perustui erinomaisiin satovuosiin, jolloin kahvia oli tarjolla yli tarpeen.

Miksi kahvin hinta nousee?

Kahvipavun viljely noudattaa samoja periaatteita, kuin mikä tahansa muukin viljely. Satoon vaikuttavat monet eri tekijät ja vastaavasti taas sadon määrä vaikuttaa hintaan. Viljelyn ulkopuolella kahvin hintaan vaikuttaa mm. kysyntä ja tarjonta, sekä logistiikkaan liittyvät kustannukset.

Viime aikojen kahvin hintapiikkiä on aiheuttanut sään ääri-ilmiöt Brasiliassa, joka on maailman suurin kahvintuottajamaa. Brasilian osuus maailman kahvituotannosta on noin kolmannes.

Brasilian kahviviljelmiä on kiusannut kuluneena vuotena ensiksi poikkeuksellinen kuivuus ja myöhemmin halla. Arvioiden mukaan kahvisato tulee olemaan tänä vuonna 15 prosenttia tavallista pienempi. Hyvin usein huono kahvin satokausi heijastuu myös seuraavan vuoden satoon, mikä luo lisää epävarmuutta kahvipapujen ympärille.

Tulevaisuudessa ilmastonmuutos ja siitä aiheutuvat sään ääri-ilmiöt saattavat haitata yhä useammin kahvipapujen satoa, mikä voi osaltaan nostaa kahvin hintaa.

Huono satokausi ei ole ainoa syy kahvin hinnan nousulle, vaan myös kasvava kysyntä on nostanut hintoja. Etenkin väkirikkaissa Aasian maissa kahvin kulutus on yleistynyt, tai pikemminkin toipunut koronapandemian aiheuttamasta taantumasta.

Toisin kuin helposti ehkä luullaan, kahvi ei ole mitenkään defensiivinen sijoituskohde, vaan tavallisesti erilaisissa kriisitilanteissa kahvin kulutus vähenee. Kahvin juomiseen liittyy usein seurustelu tai nauttiminen, joten epävarmassa tilanteessa kahvista on helppo tinkiä ensimmäisten joukossa.

Miten hyödyntää nouseva kahvin hinta?

Kuten arvata saattaa, kahvin hinta heijastuu moniin eri yhtiöihin. Monelle tulee varmasti ensimmäisenä mieleen elintarvikeyhtiöt, kuten vaikkapa Nestlé, jotka tuottavat kahvipavuista valmista kahvia asiakkailleen. Jos tuotteisiin tarvittava raaka-aine kallistuu, se tuo paineen nostaa hintoja, joka taas voi heijastua liiketoimintaan.

Myös erilaiset kahvilat ovat vielä enemmän riippuvaisia kahvin hinnasta, koska heillä kahvin osuus liikevaihdosta on tavallisesti elintarvikejättejä suurempi. Pörssilistatuista kahviloista kenties tunnetuin on Starbucks, jonka viime vuosi oli koronapandemian ja siitä aiheutuneen lockdownin vuoksi haastava.

Hollannin pörssissä listattu JDE Peet’s on vuorostaan maailman suurimpia kahvin ja teen jakelijoita. Yhtiö omistaa yli 50 globaalia kahvi- ja teebrändiä, kuten Douwe Egberts, Peet’s Coffee & Tea, Senseo ja Pickwick. Yhtiön tuotteista suurin osa menee suoraan kuluttajille, joten JDE Peet’s on kärsinyt koronarajoituksista Starbucksia vähemmän.

Kahviin sijoittaminen on mahdollista myös ETF-rahastojen kautta. Bloombergillä on olemassa Coffee Subindex -indeksi, jota seuraavia ETF-rahastoja hankkimalla pääsevät myös rahastosijoittajat sijoittamaan kahviin.

RIKHARD WACKER

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)