Verkkouutiset

Eläkeavauksen toteuttaminen muuttaisi järjestelmän perusteita. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Pysäyttävät luvut: Näin SDP:n edustajien eläke-esitys vaikuttaisi

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kauton mukaan kyseessä olisi iso muutos eläketurvan määräytymiseen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

23 SDP:n kansanedustajan kirjallisessa kysymyksessään esittämä korotus alle 1[nbsp]400 euron eläkkeisiin sekä työeläkeindeksin muuttaminen johtaisivat eläkemenojen kasvuun ja olisivat epäreiluja sukupolville, jotka eivät vielä ole eläkkeellä, arvioi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja, dosentti Mikko Kautto.

SDP-edustajien esityksessä yhdistetään pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmaan aikanaan kirjattu niin kutsuttu ”vappusatanen” eli sen selvittäminen, voitaisiinko alle 1[nbsp]400 euron työeläkkeitä nostaa nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja korottamatta.

Mikko Kautto toteaa ETK:n blogissaan, että jos esitykset toteutettaisiin, ansiosidonnaiseen työeläketurvaan tuotaisiin uusi elementti, poliittisiin päätöksiin perustuva lisäosa.

– Jälkikäteen tuleva 100 euron nettokorotus olisi tietysti mieluinen yllätys sen saaville. Se kuitenkin kyseenalaistaisi työeläkkeiden määräytymisen sääntöjä. Työeläkkeellä on maksujen vastineeksi omaisuudensuoja, mutta mikä olisi tämän poliittisista suhdanteista syntyvän lisäosan oikeussuoja? Poistaisiko seuraava hallitus sen tai keksisikö se jonkun uuden säännön?, Kautto listaa.

1[nbsp]400 euron rajauksella korotuksen saisi liki 700[nbsp]000 eläkkeensaajaa. Hinta olisi korkea. ETK:n laskelmien mukaan kyse olisi noin 900 miljoonasta eurosta vuodessa.

Mikko Kautto muistuttaa, etteivät nykysäännöt sallisi maksamista työeläkerahoista. Hänen mukaansa ei myöskään kävisi laatuun, että muut työeläkkeensaajat saisivat pienemmän työeläkkeen toisten korotusten rahoittamiseksi. Korotus vaatisi siis noin työeläkevakuutusmaksun nostamista noin prosenttiyksiköllä.

2,5 miljardin euron kustannus

SDP-edustajien kirjallisessa kysymyksessä esitetään myös työeläkeindeksin muuttamista ”puoliväli-indeksiksi” ja indeksikorotusten jakamista erisuuruisina. Kysymyksessä viitattiin lakialoitteeseen vuodelta 2019. Siinä paluuta puoliväli-indeksiin esitettiin alkuun kymmeneksi vuodeksi.

– Jotta indeksimuutoksen merkityksen ymmärtäisi, on hyvä todeta ensin, että työeläkkeiden indeksoinnin muuttaminen pysyvästi puoliväli-indeksiksi kasvattaisi työeläkemenoa pitkällä aikavälillä 2,5 prosenttia suhteessa palkka- ja työtulosummaan, Mikko Kautta avaa.

Täysi menovaikutus tästä tulisi vasta vuosikymmenten kuluttua. Nykyisiin työtuloihin suhteutettuna puhuttaisiin Mikko Kauton mukaan pitkällä aikavälillä peräti noin 2,5 miljardin euron lisäkustannuksesta vuodessa. Se merkitsisi taas yli kahden prosenttiyksikön korotusta eläkemaksuihin.

– 10 vuoden ajan käytössä oleva parempi indeksi kasvattaisi työeläkemenoa noin 1,4 prosenttiyksikköä suhteessa palkkoihin ja työtuloihin. Tämä tuottaisi noin 1,4 miljardin vuosittaisen lisämenon, Kautto muistuttaa.

Koska indeksikorotukset maksetaan aina vakuutusmaksujen tuloilla, vaatisi tämä Kauton mukaan työeläkemaksujen nostamista enimmillään yli prosenttiyksiköllä.

– Tilapäiset säännöt, jotka lähtökohtaisesti kohtelevat eri ikäluokkia eri tavoin sopivat työeläkelainsäädäntöön huonosti. Eläkesääntöjen tulisi päinvastoin pysyä mahdollisimman ennustettavina, jotta kansalaiset voivat suunnitella omaa elämäänsä tunnettujen sääntöjen pohjalta. Määräaikaisena esitys ei olisi reilu sukupolville, jotka eivät ole eläkkeellä.

Molempien esitysten toteuttaminen kasvattaisi Mikko Kauton mukaan eläkemenoa suhteessa palkkojen ja työtulojen summaan runsaat kaksi miljardia euroa vuodessa. Eläkkeensaajat hyötyisivät ja maksajina olisivat työssäkäyvät tai heitä nuoremmat sukupolvet.

– Molemmissa esityksissä tavoite on luoda työeläketurvaan poliittisin päätöksin toteutettuja lisiä, joilla jälkikäteen muuteltaisiin ansiosidonnaisen työeläkkeen tasoja, vieläpä eri tavoin eri tuloryhmille. Se olisi iso muutos työeläketurvan määräytymisen ja saajien kannalta.

Kauton kirjoitusta ja siinä esiteltyjä lukuja on kiitelty laajasti.

Esimerkiksi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist luonnehtii tekstiä SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljusen eläke-esityksen kuoliniskuksi.

– Näkisin, että Kiljusen eläketöräys alkaa olla jo jyrätty lakoon, mutta annetaan sille nyt vielä yksi napakka tyrmäys. Olkoon se ”coup de grâce”, jonka jälkeen koko juttu voidaan toivottavasti unohtaa, hän kirjoittaa Twitterissä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)