Viime vuonna hallitus otti velkaa liki 20 miljardia euroa. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Pysäyttävä kuva: Näin Suomen velka räjähti

Asiantuntijan mukaan hyvinvointivaltion rahoituspohja näyttää huonolta.

Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on Ruotsissa puolittunut 1990-luvun alun tasosta, ja tilanne näyttää pysyvän samana maata kovasti koetelleesta koronakriisistä huolimatta.

Suomessa tilanne on varsin toinen. Siinä missä Ruotsin velkasuhde on putoamassa lähivuosina 35 prosentin tuntumaan, on Suomi kipuamassa huimiin lukemiin 70 prosentin tasolle. Suomen velkasuhde on siis pian kaksinkertainen Ruotsiin nähden.

– Ruotsin hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja näyttää hyvältä. Suomen ei, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen summaa.

Hän on jakanut Twitterissä alla näkyvän kuvan Suomen ja Ruotsin velkasuhteesta vuodesta 1993 alkaen. Kuva sisältää IMF:n, EK:n ja Macrobondin tietoihin perustuvan arvion velan kehityksestä vuoteen 2025 mennessä.

Kuvaaja näyttää, miten Suomen ja Ruotsin julkisen velan kehitys erkani 2008-2009 finanssikriisin jälkimainingeissa. Siinä missä Ruotsi on pysynyt alle 45 prosentissa, on Suomessa kivuttu vuoden 2008 alle 35 prosentin velkasuhteesta nykyisiin 65 prosentin kieppeillä oleviin lukemiin. Velkasuhde laski edellisen hallituksen aikana, mutta on taas kivunnut nopeasti ylöspäin.

Viime vuoden aikana velkaa otettiin reippaasti. Kokonaisuudessaan valtiontalouden alijäämäksi tuli marraskuun lopun talousarvion mukaan vajaat 20 miljardia euroa. Summa voi kuitenkin tarkentua pienemmäksi kun valtion tilinpäätös valmistuu.

Vuorineuvos, hallitusammattilainen ja työelämäprofessori Reijo Karhinen luonnehtii Sami Pakarisen kuvaa ”havainnolliseksi ja jopa pysäyttäväksi”.

– Ruotsin kehitys kirittää meitä kiinnittämään huomiota juurisyihin, hän kommentoi.

Edit 8.1.2021 16.05 Tarkennettu viime vuoden alijäämä.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt