Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen otti 237. maanpuolustuskurssin puheessaan kantaa keskusteluun Euroopan unionin puolustusyhteistyöstä Afganistanin-tilanteen valossa.
– Afganistanin tapahtumat tulevat aiheuttamaan pohdintoja myös Euroopan unionissa. On selvää, että eurooppalaisten on tehtävä enemmän oman turvallisuutensa eteen. Mitä tämä sitten sotilaallisesti tarkoittaa?”
Kivinen totesi, että pääosa Euroopan maista on järjestänyt sotilaallisen puolustuksensa Nato-jäsenyyteen nojautuen.
– Vaikka Euroopan unionin puolustuyhteistyö tulee syventymään, Nato säilyy Euroopan sotilaallisen puolustuksen kannalta merkittävänä organisaationa eikä mitään nopeaa muutosta Naton roolissa Euroopan puolustajana ole tapahtumassa. Huomattavaa on se, että pääosa Naton sotilaallisista suorituskyvyistä on ei-eurooppalaisia.
Kivinen korosti, että ”aika näyttää, miten geopoliittisen pisteen siirtyminen Aasiaan mahdollisesti vaikuttaa pidemmällä aikavälillä Yhdysvaltojen sotilaalliseen läsnäoloon Euroopassa sekä laajemminkin Euroopan puolustusjärjestelyihin”.
– Euroopan unionin nykyinen puolustusyhteistyö keskittyy unionin ulkopuolella tapahtuvaan kriisinhallintaan ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen yhdessä silloin, kun useamman maan kansalliset intressit ovat yhtenevät. Kolmas kokonaisuus on euroopan puolustusteollisuuden kyvykkyyteen panostaminen.
Kivinen painotti, että osa-alueiden edistäminen ei ole mahdollista, elleivät Euroopan maat investoi puolustukseen riittävästi. Viime vuosina puolustusmenoja onkin lisätty monissa Euroopan maissa ja Yhdysvallat on tätä myös Nato-mailta vaatinut. Tavoitteeksi on asetettu kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, minkä kymmenkunta Nato-maata tällä hetkellä täyttää.
– Suomi panostaa puolustukseensa enemmän kuin Nato-maat keskimäärin, Kivinen huomautti.
